Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Jaatisen mukaan hallituksen päätökset alentaa yhteisöveroa ja laajentaa energiaveroleikkuria vaikuttavat alaan myönteisesti.
– Yritykset ovat itse sanoneet, että valtiovallan toimenpiteillä on ollut vaikutusta. Yhteisöveropäätös on Metsä Groupin mukaan edesauttanut jätti-investointia Äänekoskelle. Energiaveroleikkurin muuttaminen oli myös tällaiselle energiaintensiiviselle teollisuudelle äärimmäisen tärkeää. UPM on ilmoittanut siirtäneensä sen vuoksi paperintuotantoa Keski-Euroopasta Suomeen, Timo Jaatinen sanoo Verkkouutisille.
Metsä Group kertoi keskiviikkona aikovansa rakentaa Äänekoskelle biotuotetehtaan. Tehdas tuottaisi sellua, energiaa ja erilaisia biomateriaaleja. Tehdas maksaisi 1,1 miljardia euroa, ja siitä tulisi Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Tehtaan rakentaisi Metsä Groupiin kuuluva selluyhtiö Metsä Fibre. Päätös rakentamisesta tehdään ensi keväänä.
Jaatinen korostaa, että tämän kaltaiset investoinnit perustavat aina kokonaisuuteen. Tuotteen markkinanäkymä, maailman markkinoiden tilanne ja liiketoiminnalliset lähtökohdat, kuten raaka-aineen saanti, ovat oleellisia, koska investointipäätöksiä tehdään kymmenien vuosien aikajänteellä.
– Kyllä näillä valtiovallan päätöksillä on myös merkitystä, mutta investointipäätökset ovat aina monen tekijän summa.
Hallitus päätti kehysriihessä yhteisöveron alentamisesta 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Vuoden 2012 alussa päätettiin energiaveroleikkurin laajentamisesta.
Merkittävät säästöt
Jaatinen huomauttaa, että metsäteollisuudelle kertyy satojen miljoonien eurojen vuotuiset lisäkustannukset, kun tarkastellaan valtiovallan toimenpiteiden yhteisvaikutuksia.
– Toisaalta energiaveroleikkurin laajentamisen vaikutus on ollut metsäteollisuudelle 150 miljoonaa euroa ja yhteisöveron alentamisen arvioidaan vaikuttavan noin 70 miljoonaa euroa. Kyllä nämä yhteensä vaikuttavat noin 200 miljoonaa euroa vuositasolla.
Kyse on merkittävistä säästöistä ennen kaikkea metsäteollisuudessa, koska kaikki kustannukset vaikuttavat suoraan siihen, mihin tuotanto sijoittuu.
– Jos energian osalta tulee tuotantoon kohdistuvia kustannuksia, joita kilpailijamaissa ei ole, ne ohjaavat tuotantoa pois. Siinä mielessä energiaverotus on tärkeä kysymys.
Jaatinen on tyytyväinen, että hallitus ei tämän kevään kehysriihessä muuttanut energiaveroleikkurisäädöksiä, vaikka siitä tuotiin virkamiesesitys pohdittavaksi.
– On tärkeää, että energiaverotus on pitkäjänteistä ja vakaata. Sitä ei pidä muutella vuosittain.
Työsarkaa riittää
Jaatisen mukaan tietyt hallituksen toimeenpanemat päätökset ovat olleet hyviä ja parantaneet Suomen houkuttelevuutta investoinneille, mutta työsarkaa riittää kilpailukyvyn parantamiseksi. Hänen mielestään tehdyt toimenpiteet ovat riittämättömiä.
– Yhteisövero- ja energiaveroleikkuripäätökset ovat olleet hyviä, mutta teollisuutta rasittaviin kuljetuskustannuksiin pitäisi pystyä vaikuttamaan lisätoimilla, koska EU:n hyväksymä rikkidirektiivi tulee ensi vuoden alusta voimaan. EU on myös uusimassa energia- ja ilmastopolitiikkaansa, josta tulee teollisuudelle suuria kustannuksia, mikäli esitykset menevät läpi.
Jaatisen mielestä Suomen pitäisi kilpailijamaiden tavoin ottaa käyttöön päästökauppaan liittyvä kompensaatio täysimääräisenä. EU:n säännökset mahdollistavat päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnin hiilivuodolle alttiille toimialoille.
– Myös työmarkkinoilla on palkkaratkaisujen lisäksi pystyttävä uudistamaan rakenteita. On päästävä yrityskohtaisuuteen ja joustavuuteen sekä toimialoittain että yksittäisten tuotantolaitosten tasolla. Viime palkkaratkaisun yhteyteen kytketyt huojennukset väylämaksuihin ja rataveroihin ovat määräaikaisia, ja ne pitäisi saada pysyviksi.