Pankin mukaan sisäinen devalvoituminen on alkanut Suomessa. Kustannustasomme, kuten esimerkiksi kuluttaja- ja tuottajahinnat, laskee jo hieman suhteessa euroalueeseen.
Nordea toteaa, että talouden uudistuksia on pystyttävä jatkamaan, jotta riittävä kustannustason lasku saadaan varmistettua.
– Suomen talous on kontannut vuosia muun Euroopan jo noustessa. Vuonna 2016 on vihdoin pieni mahdollisuus parempaan, jos yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ei johda lakkosumaan, joka pilaa orastavan nousun, Nordea toteaa.
Pankin pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan Suomen vientikysyntä on hieman piristymässä, sillä Venäjän talous on vakautumassa yhdessä öljyn hinnan kanssa, kehittyvä maailma piristyy kuluvasta vuodesta ja läntisen maailman elpyminen jatkuu.
– Emme kuitenkaan odota Suomen talouden kohentuvan oleellisesti ennustehorisontilla. Vienti ei kasva merkittävästi kilpailukykyongelman ja viennin väärän rakenteen vuoksi. Myös investoinnit uuteen kapasiteettiin jäävät vähäisiksi, joskin hieman piristyvät kuluvasta vuodesta. Kulutus pysyy vaimeana työttömyyden kasvun sekä erilaisten verojen ja palvelumaksujen korotusten myötä, sanoo Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.
Talouskehityksen ero Suomen ja muun läntisen maailman välillä on hätkähdyttävä, ja se näyttää vain kasvavan. Suomella on rakenneongelma. Muussa tapauksessa Suomikin etenisi maailmantalouden imussa.
– Perinteinen menoelvytys ei nyt toimi. Se pitäisi yllä kustannusten nousua ja pysäyttäisi käynnistyneen sisäisen devalvaation. Ratkaisua pitää etsiä rakenteiden uudistamisesta ja kustannustason painamisesta suhteessa euroalueeseen. Euroopan sairas mies tarvitsee elintaparemontin, Kangasharju toteaa.
Kuluttajahintojen nousuvauhti on kansallisen inflaatiomittarin mukaan pysynyt pakkasella koko kuluvan vuoden. Jo tammikuun inflaatioluvut tulevat monelle deflaatiopeikon odottajalle yllätyksenä.
– Emme odota öljyn halpenevan lisää, joten energian suuri inflaatiota pudottava vaikutus katoaa jo tammikuussa. Lisäksi vuoden vaihteeseen ajoittuu merkittäviä hintojen korotuksia esimerkiksi tupakkatuotteissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuissa. Tammikuun inflaatio yltäneekin vähintään 0,7 prosenttiin, Sorjonen arvioi.