Helsingin yliopiston julkistalouden professorin Roope Uusitalon mukaan Suomessa koululaisten osaamisen erot ovat muuttuneet niin vähän, että muutoksen löytämiseen tarvitsee suurennuslasin.
– Useimmissa muissa maissa erilaisista perheistä tulevien lasten väliset erot sen sijaan ovat reippaasti kasvaneet. Hurjinta erojen kasvu oli Belgiassa, mutta myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa erot erilaisista perheistä tulevien lasten välillä ovat kasvussa. Suomessa muutoksen löytämiseen tarvitsee suurennuslasin, Roope Uusitalo kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä.
Uusitalo on käynyt läpi alkuperäiset artikkelit, joihin Helsingin Sanomien viime viikolla julkaisema juttu sosiaalisten erojen paluusta kouluihin perustuu.
HS:n jutun mukaan Suomi tunnettiin pitkään siitä, miten koululaiset menestyivät tasaisen hienosti Pisa-testeissä perhetaustasta riippumatta. Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut käänne. Uuden tutkimuksen mukaan 2000-luvulla eri yhteiskuntaluokista tulevien nuorten oppimistulokset ovat erkaantuneet yhä jyrkemmin, HS kertoi.
HS:n juttu perustui Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron ja Toronton yliopiston sosiologian professorin Anna Chmielewskin tuoreeseen artikkeliin.
Osaamiserojen kasvu Suomessa verrokkimaita pienempää
Roope Uusitalo kaivoi esille sosiologian lippulaivalehdessä American Sociological Review’ssä tänä vuonna julkaistun Chmielewskin artikkelin, jossa samanlainen analyysi tehdään 99 muullekin maalle ja josta Suomeakin koskevat tulokset ovat alun perin peräisin.
– Suomi erottuu joukosta, mutta ei sen vuoksi että erojen kasvu olisi ollut voimakasta vaan koska osaamiserojen kasvu Suomessa näyttää olleen verrokkimaita pienempi! Artikkelissa Suomi listataankin esimerkkinä maasta, jossa sosioekonomiset erot eivät ole kasvaneet, Uusitalo kertoo blogissaan.
Uusitalo toteaa, että Helsingin Sanomien tiedesivuilta ja American Sociological Review’sta saa aika erilaisen kuvan eriarvoisuuden kasvusta Suomessa.
– Kumpikaan ei ole varsinaisesti väärin, mutta aika paljon tarina on kerinnyt muuttua matkalla tiedelehdestä sanomalehden tiedesivulle, Uusitalo toteaa.