Suomi erottuu Eläketurvakeskuksen tekemässä vertailussa suurilla työnantajamaksuilla. Vastaavasti työntekijän maksu on Suomessa keskitasoa pienempi.
Korkein maksutaso suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on Tanskassa (16,2 %) ja pienin Ruotsissa (12,8 %). Suomi sijoittuu vertailun keskikastiin 13,4 prosentin kokonaismaksutasolla.
Raportissa verrataan eläkemaksujen tasoa yhdeksässä Euroopan maassa vuonna 2014. Raportti antaa kuvan eläketurvan maksurasituksesta eri maissa, kun huomioon otetaan lakisääteisten eläkemaksujen lisäksi muualla Euroopassa yleiset työmarkkinaeläkkeet sekä valtion osuus rahoituksesta.
– Vertailu huomioi järjestelmien rakenteelliset erot ja antaa kokonaiskuvan eläketurvan kustannuksista. Pelkästään lakisääteisiä maksuja vertailtaessa Suomen eläketurva näyttää paljon kalliimmalta, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Työnantajat maksavat enemmän kuin työntekijät
Työnantajat maksavat työntekijöitä suuremman osuuden eläkkeistä kaikissa vertailumaissa.
Erityisen suuria työnantajamaksut ovat Suomessa ja Ruotsissa, noin kaksi kolmasosaa kokonaismaksusta. Ylivoimaisesti pienimmät työnantajamaksut ovat Tanskassa, missä peräti kaksi kolmasosaa eläkkeistä rahoitetaan verovaroin. Myös Saksassa ja Itävallassa verorahoituksen osuus on merkittävä, lähes kolmannes kokonaismaksutuloista.
Verorahoitteisuuden takia Tanskassa on myös pienin työntekijän maksutaakka. Myös Suomessa ja Ruotsissa työntekijämaksuilla rahoitetaan Keski-Euroopan maihin verrattuna pieni osuus eläkkeistä.
Väestön vanheneminen heijastuu maksuihin
Väestön vanheneminen ja pitkään jatkunut heikko talouskehitys ovat nostaneet eläkemaksuja useissa Euroopan maissa 2010-luvulla.
Vaikka eläkemenojen ja -maksujen kehitys heijastelee ikääntymiskehitystä, se ei ole ainoa syy vanhuuseläkemenojen kasvulle. Tämä käy ilmi, kun verrataan vanhuuseläkemenoja ja vanhuushuoltosuhteita eri maissa.
– Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa väestö on Itävaltaa ja Tanskaa ikääntyneempää, mutta eläkemenot ovat Itävallassa ja Tanskassa korkeammat. Tämä viittaa järjestelmien avokätisyyteen, huomauttaa Vidlund.
Raportissa vertaillaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Alankomaiden, Ranskan, Saksan, Itävallan ja Sveitsin eläkejärjestelmien kokonaismaksutasoa.