Puolustusministeri Carl Haglund (r.) puhui torstaina Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa. Haglundilta kysyttiin, miten Suomi tasapainottelee Venäjän suhteissa, kysyjän mielestä haukka- ja kyyhkylinjan välillä.
– Minun mielestäni me olemme olleet aika hyvä kyyhkyhaukka. Ollaan onnistuttu tasapainottelemaan näiden kahden välillä varsin hyvin. Se ei ole helppoa, Carl Haglund sanoi.
– Suomihan on historiallisen kovaa kritisoinut Venäjää tämän kriisin aikana. Jos mietitte, milloin itsenäisen Suomen historiassa Suomi olisi niin vahvasti valtiojohtoisesti moittinut naapurimaa Venäjää – ei koskaan.
Hänen mukaansa aiemmin kun ”on tapahtunut mitä tahansa Moskovassa tai Tshetsheniassa tai ties missä, niin Suomi on ollut aika hiljaa”.
– Mutta tämän kriisin aikana valtiojohdon toimesta on selkeästi tehty selväksi Venäjän suuntaan, että tämä homma siellä Ukrainassa ei vetele. Se näkyy ihan utvan virallisissa tiedotteissakin. Se on ollut korrektia, mutta siinä ei ole jäänyt mitään epäselvää. Ja tämä on varsin historiallista, Haglund totesi.
– Suomi ei ole ollut haukka, vaan asiallisen kriittinen. Hyvien naapureiden kanssa pitää pystyä keskustelemaan myös vaikeista asioista, ja tällä periaatteella on myös kritisoitu ja moitittu Venäjän toimintaa.
Puolustusministerin mukaan haukkamaisuus ei tällaisessa kriisissä ole suureksi avuksi.
– On tiettyjä Itä-Euroopan Nato-maita, jotka ovat olleet varsin haukkamaisia. En tiedä, mitä he ovat sillä saavuttaneet.
– Pääasia on se, että meillä on realistinen käsitys siitä, mitä meidän toimintaympäristössämme tapahtuu. Tärkeintä on minusta se, että kykenemme tekemään oikeat analyysit ja tuomaan niitä EU:n pöytään. Siellä sitten pitää tehdä niitä yhteisiä päätöksiä ja olemme siinä toimineet varsin hyvin, Haglund viittasi pakotteisiin.
Hänen mukaansa toisaalta ”jotkut mediaulostulot ja tulkinnat julkisuudessa Suomen toiminnasta pakoteasioissa ovat antaneet epäselvän kuvan siitä, missä Suomi on seisonut. Olemme taas saaneet aikaiseksi vähän tällaista suomettumiskeskustelua viimeisten kuukausien aikana”.
– En itse ole ollut kovin tykästynyt siihen. On tärkeätä välttää sellaisen kuvan syntyminen taas, että olisimme suomettuneita. Väittäisin että sitä me emme ole. On varmasti yksittäisiä toimijoita jotka sellaista vielä viljelevät, mutta jos katsotaan mitä Suomi virallisesti on tehnyt ja toiminut, Brysselin päässä Venäjän suuntaan, niin se tilanne on mielestäni varsin selkeä.
Haglund toivoo Suomen edelleen olevan rehellinen venäläisiä kohtaan ja kertovan, mitä mieltä olemme.
– Heidän toimintansa on hyvin, hyvin kyseenalaista. Sitä ei voi unohtaa, että Venäjä on sotaa käyvä maa Ukrainassa, vaikka he eivät ole sitä myöntäneet. Venäjä on anastanut itselleen Krimin ja lähettänyt joukkojaan Itä-Ukrainaan ja aiheuttanut sen tilanteen mikä siellä on. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, se ei kerta kaikkiaan ole hyväksyttävää, Carl Haglund sanoi.
– Ei voi koskaan olla myöskään Suomen ulkopoliittinen linja, että tällaista hyväksytään. Tämä on ollut se meidän linjamme.