”Suomi ei ole kestävän taloudellisen kehityksen uralla”

Ongelmat, jotka meillä olivat ennen pandemiaa, eivät ole kadonneet, tuore talousvaliokunnan puheenjohtaja toteaa.
Sanni Grahn-Laasonen. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN
Sanni Grahn-Laasonen. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on valittu eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Helsingin pormestariksi valittua Juhana Vartiaista (kok.). Grahn-Laasonen on kolmannen kauden kansanedustaja sekä entinen ympäristöministeri sekä opetus- ja kulttuuriministeri.

– Suomi ei ole kestävän taloudellisen kehityksen uralla, se on ohittamaton tosiasia. Talous kasvaa nyt ennusteiden mukaan väliaikaisesti maailmantalouden imussa, mutta kasvu uhkaa hiipua jo 2023. Ne ongelmat, jotka meillä olivat ennen pandemiaa, eivät ole kadonneet – ja päällä on velkavuori, joka rasittaa nuorten sukupolvien tulevaisuudennäkymiä, hän sanoo.

– Talousvaliokunnalla on keskeinen rooli siinä, miten Suomea käännetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun uralle, Grahn-Laasonen jatkaa.

Talousvaliokunta käsittelee muun muassa elinkeinoja, yrittäjyyttä, kilpailua, kuluttajansuojaa, energiaa, yksityistä vakuutustoimintaa, rahoitus- ja arvopaperimarkkinoita, Suomen Pankkia ja valtion omistajapolitiikkaa koskevia asioita.

Grahn-Laasosen mukaan yritykset pitää saada investoimaan kestävään kasvuun.

– Yrityksille on rakennettava ennustettava ja pysyvä TKI-verokannustin. Julkista tutkimus- ja innovaatiorahoitusta on nostettava 200 miljoonalla eurolla joka vuosi, jotta Suomen on mahdollista päästä asetettuun tavoitteeseen nostaa TKI-rahoitus neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

– Suomen pitää myös houkutella lisää kansainvälistä osaamista ja poistaa lupaprosessiesteitä kansainväliseltä rekrytoinnilta, Grahn-Laasonen listaa

Grahn-Laasosen mukaan talousvaliokunnan syksyn asialistalle odotetaan muun muassa EU:n massiivista ilmastopakettia.

– Edelläkävijyys ilmastoasioissa ei edellytä kurjistumista. Päästöt voidaan ajaa alas, eikä se edellytä talouskasvusta luopumista. EU:n Fit for 55 -paketin vahvoja osia ovat päästökaupan laajentaminen ja hiilitullit, siis markkinalähtöiset mekanismit, joissa saastuttaja maksaa. Sijoittajien raha virtaa jo vastuullisuuden perään, hän sanoo.

Mainos