Suomi suhtautuu varauksellisesti EU-komission ehdotukseen, jonka mukaan rokotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle rajoitettaisiin. Hallituslähteiden mukaan Suomi haluaa välttää tilanteen, jossa rokotteiden valmistus ja jakelu vaarantuvat sen vuoksi, että eri osapuolet asettavat rajoituksia rokotteiden kululle maista toisiin.
Suomi ei ole kuitenkaan vielä lyönyt kantaansa lukkoon. EU-komissio teki tarkan esityksensä aiemmin keskiviikkona, eikä hallitus oli vielä perehtynyt sen yksityiskohtiin. Esitystä käsitellään torstaina EU-maiden päämiesten videokokouksessa, minkä jälkeen Suomi päättää linjastaan.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi tiistaina, että Suomi suhtautuu ”varovaisesti# vientikieltoon. Hän totesi, että lopullista kantaa ei ole otettu.
– Tähän ei ole kantaa. Mikäli asia tulisi esiin, sitä täytyisi hyvin huolella punnita.
Vientikielto vaatii, että kaksi kolmasosaa EU-jäsenmaista hyväksyy sen.
EU-komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen uhkasi jo viikko sitten, että EU haluaa estää rokotteiden viennin unionin alueelta. Tänään hän julkisti ehdotuksen yksityiskohdat. Tarkkaan ottaen kyseessä ei ole kielto, vaan nykyisten vientirajoitusten tiukentaminen. Käytännössä toimet on kuitenkin suunnattu ennen kaikkea Britanniaa ja brittiläis-ruotsalaista Astra Zeneca -yhtiötä vastaan.
Vientikielto kohdistuisi ennen kaikkea sellaisiin maihin, jotka valmistavat rokotteita mutta eivät itse vie niitä. Käytännössä tämä koskisi Yhdysvaltoja ja Britanniaa, joista Britannia on EU:n kannalta merkittävämpi kumppani. Eri yhtiöiden rokotteita ja niiden ainesosia viedään molempiin suuntiin Englannin kanaalin yli.
EU:n mielestä brittiläis-ruotsalainen Astra Zeneca on rikkonut sopimustaan, jonka mukaan yhtiö toimittaa EU:hun 100 miljoonaa rokotetta maaliskuun loppuun mennessä. Toimitusmäärä jää kuitenkin noin 40 miljoonaan. Samaan aikaan Astra Zeneca on kuitenkin toimittanut Britanniaan rokotteita, jotka EU:n mielestä kuuluisivat EU:lle. Britannian parempi asema johtuu sen ja Astra Zenecan välisestä sopimuksesta, joka takaa Britannian ensisijaisuuden rokotetoimituksissa.
EU-komissio voi tälläkin hetkellä estää rokotteiden viennin. Nykyisen lupajärjestelmän mukaan vienti voidaan estää, jos viejäyritys ei ole noudattanut rokotesopimustaan EU:n kanssa. Kieltoa on käytetty vain kerran: EU esti 250000 rokotteen viemisen Italiasta Australiaan.
Aiempiin sääntöihin komissio haluaa nyt tehdä kaksi lisäystä. Sen mukaan vientiluvan myöntämisessä tulee ensinnäkin ottaa huomioon, rajoittaako vastaanottajamaa rokotteiden vientiä. Toiseksi pitää tutkia, onko vastaanottajamaan tauti- ja rokotetilanne parempi vai huonompi kuin EU:n vastaava tilanne.
EU vie rokotteita 33 maahan
EU katsoo, että Britannia käyttää omassa maassaan tuotetut rokotteet yksinomaan itse ja estää viennin EU:n alueelle. Britannia kiistää asettaneensa vientikieltoa, mutta kun EU on vaatinut brittihallitusta julkaisemaan tiedot rokoteviennistä, se on kieltäytynyt.
EU:ssa sijaitsevat lääkeyhtiöt puolestaan ovat vieneet 33 maahan 43 miljoonaa rokotetta, joista Britannia on ollut suurin vastaanottaja 11 miljoonalla rokotteellaan. Sitä seuraavat Kanada, Japani ja Meksiko.
Vientikielto vaikuttaisi myös Pfizerin ja Modernan rokotteiden vientiin, koska suuri osa EU:sta Britanniaan viedyistä rokotteista on Pfizerin valmistamia. Rokotteiden vienti EU:sta köyhempiin maihin voisi edelleen jatkua.
Euroopan lääketeollisuutta edustava EFPIA vastustaa rokotteiden vientikieltoa. Se muistuttaa, että lääkkeiden valmistus on maailmanlaajuista liiketoimintaa, jossa rokotteen ainesosia kootaan eri puolilta maailmaa. Järjestön mukaan koronavirusrokotteeseen tarvitaan jopa kaksisataa komponenttia, jotka kootaan eri puolilta maailmaa.
– Mikä tahansa ehdotus vientikielloksi aiheuttaa vastatoimia muilta alueilla. Silloin rokotteiden raaka-aineiden tuonti vaarantuu, mistä seuraa, että kansalaisille tarkoitettujen koronarokotteiden valmistus katkeaa, EFPIA kirjoittaa.