Hallitus päätti perjantaiaamuna, että Suomi hyväksyy EU-komission esityksen turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU:ssa. Suomen ottaa vastaan 2 400 hakijan kiintiön. Samalla Suomi selvittää, voidaanko turvapaikanhakijoille maksettavia sosiaalitukia leikata.
– Suomi kanta lähtee siitä, että kannamme oman osamme, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) matkustaa maanantaina Brysseliin sisäministerien ylimääräiseen kokoukseen, jossa käsitellään nopeasti lisääntyvää maahanmuuttoa.
Suomen ehto on, että sisäisten siirtojen kiintiöt jaetaan vapaaehtoisesti, ei pakolla. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker puhui keskiviikkona pakollisten kiintiöiden puolesta.
Vapaaehtoisuus merkitsee sitä, että sisäisten siirtojen kiintiöt pysyvät väliaikaisina ja niistä sovitaan erikseen. Jos sisäiset siirrot muutetaan EU-lainsäädännöllä pakollisiksi, kiintiöistä ei jatkossa enää neuvotella, vaan ne lankeavat jäsenmaille automaattisesti.
EU-komissio esitti tällä viikolla, että Kreikasta ja Italiasta sijoitetaan 120 000 turvapaikanhakijaa muihin EU-maihin. Jo aiemmin kesällä EU-maat ovat alustavasti sopineet 40 000 hakijan sijoittamisesta. Suomen osuus on 792 hakijaa.
Orpo toteaa, että Suomi edellyttää EU:lta tehokkaita toimia maahanmuuttokriisin ratkaisemiseksi. Niihin kuuluvat muun muassa salakuljetuksen kitkeminen, tehokas palautuspolitiikka ja lista turvallisista maista, joihin turvapaikanhakijat voidaan palauttaa pikakäsittelyn kautta.
Orpon mukaan ainakin Balkanin maat ja Turkki voidaan luokitella turvallisiksi. Esimerkiksi Albaniasta saapuu Suomeen 600 hakemusta vuodessa, mutta heidät palautetaan.
– Jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti, Orpo huomauttaa.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) pitää turvallisten maiden listaa tärkeänä. Hänen mielestään kotimaansa jättävien ihmisten pitää pystyä etukäteen selvittämään, kannattaako heidän lähteä vaaralliselle matkalle kohti EU:ta. Tämä tarkoittaisi, että turvapaikkaa voisi hakea jo EU:n ulkopuolelta. Nykyisin sitä voi hakea täytyy matkustaa EU:hun
– Ei ole järkeä, että ihmiset matkustavat tai heidät salakuljetetaan läpi Euroopan, ja sitten tulee kielteinen päätös.
Suomi selvittää parhaillaan, voidaanko turvapaikanhakijoille maksaa nykyistä pienempiä korvauksia. Tämä tehtäisiin perustamalla heille oma sosiaaliturvajärjestelmä.
– Selvitämme, voidaanko sosiaaliturvaa eriyttää siten, että oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuulu asumisperustaisen sosiaalituen piiriin, vaan heillä on oma kotouttamisjärjestelmä, Soini sanoo.
Orpo huomauttaa, että tähän saattaa sisältyä perustuslaillisia ongelmia. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on näet todennut, että sosiaaliturvaa ei voida turvapaikanhakijoillekaan maksaa alle 316,70:ä euroa kuukaudessa.
Hallitus edellyttää myös, että kaikki Suomeen hyväksytyt turvapaikanhakijat osallistuvat kotouttamistoimiin. Soinin mukaan EU-maiden pitää sitoutua Dublin-menettelyyn, joka tarkoittaa, että turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, johon tämä on saapunut tullessaan EU:hun.
Soinin mukaan ”Schengen-tarkastukset otetaan aktiiviseen keinovalikoimaan”. Tämä tarkoittaa, että rajaviranomaiset voivat tehdä pistotarkastuksia Schengen-maiden rajoilla, vaikka liikkumisen tulisi sopimuksen mukaan olla vapaata maiden välillä.
Orpo muistuttaa, että pistotarkastukset eivät ratkaise maahanmuuttokriisiä. Turvapaikkaa voi näet hakea myös siltä rajaviranomaiselta, joka pysäyttää maahanmuuttajan.