SAK:n erikoistutkijana toimivan dosentti Tapio Bergholmin väitöstutkimus osoittaa, että Suomen työmarkkinoiden toimintatapa on muovautunut asteittain strategisten solmukohtien kautta.
Hänen mukaansa kansainvälisesti vertailtuna yksi suomalaisen toimintatavan erityispiirre on valtiovallan kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulonjakopolitiikkaan ja erityisesti palkkapolitiikkaan aina toisen maailman sodan vuosista alkaen.
– Erityistä suomalaiselle järjestelmälle on myös työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistunut suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa, Bergholm toteaa väitöstiedotteessaan.
Hänen tutkimuksensa mukaan maamme yhteiskuntakehityksen kannalta 19.6.1945 oli poikkeuksellisen merkittävä päivä, vaikka se on useissa tutkimuksissa jäänyt vuoden 1940 Tammikuun kihlauksen ja vuoden 1944 STK–SAK yleissopimuksen varjoon.
Hallitus teki tuolloin palkkapäätöksen, joka raivasi tien valtakunnallisille työehtosopimuksille.
– Tämä päätös kytki valtiovallan ja työmarkkinajärjestöt yhteistyöhön. Suomessa valtiovalta oli luomassa työehtosopimusjärjestelmää ja sai näin pysyvän puheoikeuden palkanmuodostukseen, joka muualla Pohjoismaissa oli korostetummin työmarkkinajärjestöjen keskinäisissä neuvotteluissa ratkaistava kiistakysymys, Bergholm sanoo.
FT Tapio Bergholmin väitöskirja Kaksoissidoksen synty – Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 tarkistetaan Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 16. tammikuuta.