Suomessa työviikko on jopa kolme tuntia lyhyempi kuin Saksassa

Kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on tuoreen selvityksen mukaan selvästi EU-maiden lyhyin.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnat EVAn tuoreessa analyysissa todetaan, että kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on tuoreen selvityksen mukaan EU-maiden lyhyin, vain noin 38,5 tuntia.

Analyysin tehneen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimuspäällikön Antti Kauhasen mukaan tämä on kaksi tuntia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja jopa kolme tuntia vähemmän kuin Saksassa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Säännöllisten viikkotyötuntien ja tehtyjen viikkotyötuntien erotus on Suomessa Euroopan suurimpien joukossa. Suomessa lomat, arkivapaat ja muut poissaolot lyhentävät Kauhasen mukaan työaikaa enemmän kuin muissa Euroopan maissa.

Myös osa-aikaisten työllisten tekemä työviikko Suomessa on lyhyt eurooppalaisessa vertailussa. Ero EU-maiden keskiarvoon on noin tunti viikossa.

Kaikkien työllisten keskimääräinen tehty viikkotyöaika on kuitenkin vain noin tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi. Kauhasen mukaan tämä tosin selittyy sillä, että osa-aikatyö on meillä verrattain harvinaista.

Talouden rakenne ei selitä työajan lyhyyttä

Poimintoja videosisällöistämme

Kauhanen pohtii analyysissään myös, voisiko Suomen kansantalouden rakenne selittää työajan lyhyyttä. Esimerkiksi julkishallinnon virkamiehet tekevät monissa maissa lyhyttä päivää ja nauttivat anteliaista vapaista.

Kokoaikaisten työtunnit ovat kuitenkin lyhyet kaikkialla Suomen taloudessa, miehillä, naisilla, teollisuudessa ja julkishallinnossa.

Julkishallinnossa Teollisuudessa suomalaisten työntekijöiden viikkotyöaika jää euroalueen keskiarvosta lähes kaksi tuntia viikossa, mutta teollisuudessakin eroa on yli tunnin viikossa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Osa-aikaisten tilanne on kuitenkin hieman erilainen. Teollisuudessa suomalaiset osa-aikaiset tekevät hieman pitempää viikkotyöaikaa kuin euroalueella keskimäärin, kun taas julkisessa hallinnossa he tekevät hieman keskiarvoa lyhyempää viikkotyöaikaa.

Kauhanen huomauttaa myös, että julkishallinnon merkittävä osuus työllisyydestä ei välttämättä vaikuta suoraan kilpailukykyyn. Teollisuusyritysten sijaintipäätösten kannalta olennainen asia on teollisuudessa tehtävä työaika, ei koko talouden keskimääräinen työaika.

Analyysissä on käytetty EU-maiden vertailuun Eurostatin työaikatilastoa, johon kerätään tiedot samalla tavalla ja samoilla käsitteillä kaikista EU-maista.

Mainos