Merenrantaniityillä, dyyneillä, harjuilla, nummilla ja muissa paahdeympäristöissä tehdään luonnonhoidollisia polttoja, raivataan puustoa, istutetaan uhanalaisia lajeja ja poistetaan vieraslajeja.
Paahde-LIFE-hankkeessa tehdään töitä 69 Natura 2000 -alueella eri puolilla Suomea paahteisten ja aikanaan tulen synnyttämien elinympäristöjen ja niitä vaativien lajien hyväksi.
Tuli pääsee jälleen riehumaan valvotusti näillä alueilla paahdeympäristöjen uhanalaisten ja harvinaistuneiden lajien, kuten hämeenkylmänkukan ja kangasajuruohon suojelemiseksi. Näitä lajeja myös palautetaan siirtoistutuksin otollisille kasvupaikoille.
Pensaita, puustoa, järviruovikkoa, kunttaa sekä vieraslajeja, kuten kurtturuusua, puolestaan poistetaan alkuperäisen valoisuuden ja paahteisuuden palauttamiseksi.
– Paahdeympäristöjen ja niistä riippuvaisten lajien tilanne on heikentynyt huolestuttavasti viime vuosikymmeninä. Kehitykselle on monia syitä. Metsäpaloja torjutaan liiankin tehokkaasti. Monissa paahdeympäristöissä on nykyisin liikaa elävää ja varjostavaa puustoa, minkä vuoksi maan pinnalle asti ei pääse riittävästi valoa ja lämpöä. Kuollutta ja kuolevaa puustoa puolestaan on liian vähän, kertoo projektipäällikkö Jouni Penttinen Metsähallituksen luontopalveluista.
Lisäksi paahdeympäristöjä uhkaavat rehevöitymisen aiheuttama umpeenkasvu ja vieraslajit.
– Hankkeen ansiosta näiden elinympäristöjen ja niiden uhanalaisten lajien tilaa pystytään parantamaan ennennäkemättömän mittavasti, sanoo Penttinen.
Paahdeympäristöjen kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet kuivuuteen, kovaan auringon säteilyyn, korkeaan lämpötilaan ja jyrkkiin lämpötilanvaihteluihin sekä niukkaravinteisuuteen. Paahdealueita syntyi aikaisemmin varsinkin metsäpalojen seurauksena. Koska metsäpalot torjutaan nykyisin tehokkaasti, paahdeympäristöjä ei pääse syntymään luontaisesti, ja ne kasvavat nopeasti umpeen.
Paahdealueilla viihtyy useita vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisessa ympäristössä. Vain osa lajistoltaan arvokkaista paahdeympäristöistä on suojeltu.
Paahde-LIFE -hanke kuuluu Euroopan unionin rahoittamiin LIFE Luonto -hankkeisiin. Hankkeen 4,06 miljoonan euron budjetista puolet saadaan EU:lta. Hanketta koordinoi Metsähallitus, ja hankekumppaneita ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomen Metsäkeskus, UPM ja WWF Suomi.
Hanke kestää heinäkuun loppuun 2020 asti.