Esimerkiksi Vantaan Hakunilassa tapahtui neljä autopaloa perjantain ja lauantain välisenä yönä 20.–21.10. Viikon sisällä on palanut myös Helsingin Hakuninmaalla sähkötön autiotalo sekä Tapiolan hylätty tapettitehdas – molemmissa on poliisin mukaan viitteitä tuhopoltosta.
– Suomessa tapahtuu keskimäärin 5,2 tuhopolttoa päivittäin, toteaa Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki.
Tieto perustuu pelastustoimen onnettomuustilastoon, jonka aineisto muodostuu alueellisten pelastuslaitosten ylläpitämistä toimenpiderekistereistä.
– Alueellisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että esimerkiksi vuonna 2017 pääkaupunkiseudun tulipaloista reilu viidennes (22 %) on ollut tahallisesti sytytettyjä. Tämä on merkittävä määrä, kun mietitään, että keskimäärin tulipaloja tapahtuu pääkaupunkiseudulla yli 2000 vuosittain, sanoo Kokki.
Tuhopolttojen taustatekijät ovat usein moniselitteisiä. Tuhopoltot tapahtuvat useimmiten paikoissa, joissa tekijä pystyy liikkumaan huomaamattomasti. Hyvä valaistus piha-alueella kasvattaa tekijän kiinnijäämisriskiä, mikä vähentää osaltaan tuhopolton todennäköisyyttä.
Tuhopolttoriskiin vaikuttaa palavan materiaalin saatavuus. Tästä syystä on erittäin tärkeää, ettei rakennuksen seinustoilla säilytetä palavaa materiaalia. Esimerkiksi jätesäiliöt on sijoitettava turvallisen etäisyyden päähän rakennuksesta, mieluiten lukittaviin katoksiin, jolloin tuhotyöhön otollista palavaa materiaalia ei ole helposti saatavilla.
Myöskään kerrostalojen rappukäytävillä ja eteisissä ei saa säilyttää pelastuslain mukaan palavaa materiaalia.
Rakennuksen sisätiloissa sytytettyihin tuhopolttoihin voidaan vaikuttaa huolehtimalla lukituksista ja muista murtosuojauksen keinoista, joilla estetään luvaton pääsy tiloihin. On huomioitava myös oviaukkojen lisäksi muiden kulkureittien suojaus, joita voidaan käyttää tiloihin tunkeutumiseen. Esimerkiksi ikkunoiden murtosuojaus saattaa olla tarpeellinen osassa rakennuksia.