Suomessa palkkamaltti yhdistyy nopeasti nouseviin hintoihin

Hintakilpailukyvyn parantaminen edellyttäisi selvästi hitaampaa hintojen nousua.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan hintojen nousu on ongelmallista. Hintojen nousu ja palkkamaltti ovat hankala yhdistelmä.

Kilpailukykysopimuksen alhaisilla palkankorotuksilla pyritään parantamaan hintakilpailukykyä. Suomessa palkankorotukset ovat olleet jo useamman vuoden ajan alhaisemmat kuin keskimäärin euroalueella, mutta kuluttajahinnat eivät ole laskeneet.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Jos kansakuntana haluamme parantaa hintakilpailukykyä, hintojen nousun olisi myös pitänyt olla alhaisempaa kuin euroalueella. Ennen muuta asumisessa ja terveyspalveluissa hinnat ovat nousseet selvästi nopeammin kuin euroalueella keskimäärin, PTT:n ekonomisti Janne Huovari sanoi PTT:n talousennusteen julkistamistilaisuudessa.

Asumisessa ovat nousseet erityisesti vuokrat ja terveyspalveluissa palvelumaksujen korotukset ovat vaikuttaneet hintojen nousuun. Tosin ilman palvelumaksujen korotustakin terveyspalveluiden hintakehitys on ollut keskimääräistä nopeampaa. Nopean hinnannousun tuoteryhmiä yhdistää PTT:n mukaan heikosti kilpaillut ja voimakkaasti säännellyt markkinat.

– Tämä kertoo siitä, että meidän pitäisi saada paremmin toimivat markkinat kotimaahan. Ainoastaan työmarkkinoiden toimintaa tehostamalla ei päästä hyvään lopputulokseen. Samaan aikaan pitäisi parantaa hyödyke- ja asuntomarkkinoiden toimintaa, Huovari sanoi.

Myönteisiä merkkejä taloudessa

PTT ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 1,2 prosenttia tänä vuonna ja 1,4 prosenttia ensi vuonna.

Kuluvana vuonna rakentaminen on lähtenyt selvästi kasvuun, ja rakentaminen ja kulutus ovat kääntäneet talouden nousu-uralle. Viennin kasvu antaa kuitenkin odotuttaa itseään.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ensi vuonna rakentaminen jatkuu vahvana, mutta kulutuksen kasvu hidastuu. Palkankorotukset ovat nollassa, mutta hintojen nousu kiihtyy. Vienti vahvistuu kilpailukyvyn parantuessa.

PTT näkee kilpailukykysopimuksen ja työttömyysturvan muutosten työllisyysvaikutusten kattavan hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteesta noin kolmasosan. Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää joustavampia työmarkkinoita esimerkiksi lisäämällä paikallista sopimista.

Rakentamista voitaisiin vauhdittaa purkamalla kaavoituksen pullonkauloja.

Mainos