Suomessa on tällä hetkellä pinnalla kolme kriisiä: talouden kriisi, työmarkkinoiden kriisi ja politiikan kriisi. Kaikki kolme kriisiä liittyvät läheisesti toisiinsa ja pohjautuvat osaltaan samoihin syihin.
Suomen talouspoliittista tilannetta vaikeuttaa se, että suuri osa muistakin rikkaista teollisuusmaista ja erityisesti euromaista kärsii samoista ongelmista. Talouden ja politiikan sääkarttoja tutkinut analyysiyhtiö BCA Research päättelee, että euromaiden joutuminen kovimpaan paineeseen ei ole sattumaa.
Analyysiyhtiön mukaan Suomen ja muiden euromaiden ongelmien taustalla ovat seuraavat syyt:
1) Väen nopea ikääntyminen.
2) Automaatio ja globalisaatio.
3) Euro ja rahaliiton talouskahleet.
BCA:n analyysien mukaan nämä kolme seikkaa varmistavat poliittiset ja yhteiskunnalliset kriisit jo ennestään talouskriisin koettelemalla alueella.
Syntyvyyden lasku ja keskimääräisen eliniän piteneminen sekä näistä yhdessä seuraava työvoiman supistuminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ovat kaikki olleet tiedossa jo vuosien ajan. Yksi tärkeä seikka on kuitenkin muuttunut, sillä tulevaisuuteen kurottavat ennusteet ovat muutaman viime vuoden kuluessa hypänneet väestötieteilijöiden teoreettisista ennustemalleista tähän päivään.
Vahvan talouskasvun aikaan julkinenkin talous on vauraampi kantamaan ikääntymisen kuluja kuin kriisioloissa entistä tiukemmalle ajautuva julkinen talous. Talouskriisi onkin supistanut voimakkaasti Suomen verotuloja ja entisestään kasvattanut julkisen talouden menoja.
Tämän lisäksi julkisten tulojen ja menojen epäsuhtaa on nyt voimistanut taantuman kanssa samaan aikaan sattunut huoltosuhteen heikkeneminen.
Hyvinvointipalvelut ovatkin ajautumassa rahoituskriisiin, eikä kukaan Suomessakaan enää puhu julkisen talouden jakovarasta. Sitäkin useampi sen sijaan puhuu kestävyysvajeesta. Tästä on kyse myös sote-sotkussa.
Lisäksi automaatio ja globalisaatio vievät kumpikin omalla tavallaan tavallisen keski- ja pienituloisen kansan työpaikkoja Suomen ja muiden länsimaiden kaltaisista suhteellisen korkeiden työvoimakustannusten maista Kiinaan ja muihin nk. matalapalkkaisiin maihin.
Teollisuuden työpaikkojen siirtymistä seuraa myös teollisuuden investointien siirtyminen pois Suomesta. Yksinkertaistaen automaatio ja globalisaatio muuttavat länsimaisen hyvinvointivaltion supistuvien tulojen ja kasvavien menojen epäyhtälöä sitä vaikeammaksi, mitä tehokkaammin ne siirtävät työtä länsimaiden kansalaisilta roboteille tai ulkomaille.