Danske Bankin ekonomistit arvioivat kesäkuun Suhdannekatsauksessaan Suomen talouden olevan puristuksessa. Kolmas perättäinen laskuvuosi osuu hetkeen, jolloin finanssikriisiä seuranneen matalasuhdanteen lisäksi Suomen talouteen on jo osunut kolme uutta iskua eli työikäisen väestön supistuminen, teollisuuden rakennemuutos ja idänkaupan sukeltaminen.
Kotimaiset shokit yhdistettynä olosuhteisiin nähden liian kireää rahapolitiikkaa noudattaneeseen Euroopan keskuspankkiin sekä investointihyödykkeiden heikkoon kysyntään ovat tuoneet Suomeen menetetyn talouskasvun vuosikymmenen.
– Venäjän talouden yllättävä kääntyminen taantumaan tapahtui pahimmalla mahdollisella hetkellä juuri, kun Suomi oli irrottautumassa Nokian negatiivisista jälkiaalloista. Vienti Venäjälle ja venäläisten turistien määrät ovat tippuneet alkuvuonna toistakymmentä prosenttia, eikä pohjaa ole vielä saavutettu, sanoo ekonomisti Juhana Brotherus.
Positiivisia merkkejä
Heikosta alkuvuodesta huolimatta Suomen taloudessa on nähty ensimmäiset merkit suhdannekäänteestä.
– Positiivista on, että länsivienti on kääntynyt kasvuun ja teollisuuden uusien tilauksien piristyminen ennakoi nousua loppuvuodelle. Ilman uusia Ukrainan kaltaisia yllätyksiä pahin alkaa olla takanapäin. Kasvu pysyy kuitenkin vaisuna myös ensi vuonna heikon kulutuskysynnän, taantuvan Venäjän ja julkisen talouden kiristystoimien rajoittaessa kasvunäkymiä, arvioi Brotherus.
Kuluttajien luottamus on pysynyt Suomessa alkuvuonna alamaissa. Kotitalouksien kulutushaluja hillitsee Danske Bankin mukaan yhä pelko työttömyydestä ja taantuman jatkumisesta.
– Pelot eivät ole aiheettomia, sillä työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona, palkkakehitys olemattomana ja asuntomarkkinat hiljaisina. Kasvun toiveet on Suomessa ladattu täysin viennin varaan, Brotherus sanoo.
Asuntovelalliselle ei korkohuolia
Ylimääräinen kapasiteetti ja korkea työttömyys yhdistettynä vähäisiin hintapaineisiin raaka-ainemarkkinoilla pitävät inflaation kurissa, ja euroalueella keskuspankki joutuu torjumaan deflaation uhkaa.
– Epävarmassa maailmassa ainakin matalat euriborit näyttävät varsin varmalta asialta, mikä suosii asuntovelallista ja toisaalta pakottaa tuottohakuiset sijoittajat etsimään riskillisempiä sijoituskohteita, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa.