– Ei sinne päinkään, Seppo Zetterberg kumoaa oletuksen Suomen ja Viron samankaltaisesta historiasta.
Hänen mukaansa esimerkiksi saksalaisten aikaa Virossa ei tunneta Suomessa.
– He tulivat Baltiaan 1200-luvun alussa ja soittivat ensimmäistä viulua vuoteen 1918. Siihen asti virolaisten perinteinen viholliskuva olivat ylimysvaltaa käyttäneet Baltian saksalaiset, ja venäläiset olivat virolaisille jossain määrin turva saksalaisia vastaan. Venäläiset nousivat viholliskuvaksi vasta toisen maailmansodan aikana, Zetterberg sanoo Keskisuomalaiselle.
Eläkkeellä oleva yleisen historian professori ja Baltia-asiantuntija Seppo Zetterberg luennoi perjantaina Jyväskylässä Athenis Finlandiae -tapahtumassa aiheesta ”Venäjä ja Baltian aavesärky”. Otsikko tarkoittaa Venäjästä ikään kuin amputoituja maita, joiden kohdalla Venäjä tuntee särkyä.
– Tämänsorttiseen kipuun ei ole muuta ratkaisua kuin se, että Venäjän pitää totuttautua siihen, että se on menettänyt pitkään omina pitämiään alueita. Sopeutuminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, Zetterberg sanoo.
Professorin mukaan Venäjä yritti päästä alueen herraksi jo 1500-luvun puolivälissä. Baltian ja Venäjän historia on hänen mukaansa ollut erillistä ja yhteistä aaltoliikettä.
– En halua maalata pirua seinälle, mutta vuonna 1940 nähtiin, että niiden (Baltian maiden) liittäminen Neuvostoliittoon kävi masinoimalla ja painostamalla erittäin helposti. Karu tosiasia on, että kaikki kolme Baltian maata ovat hyvin pieniä. Mutta pitää lähteä siitä, että Nato puolustaa jäseniään. Uskon, että se on pelastus.