Tiedot käyvät ilmi OECD:n julkaisemasta Health at a Glance -terveysraportista, jossa vertaillaan yhteensä 34 maan terveydenhuoltoa, asukkaiden terveyttä ja terveysmenoja.
Suomi ja muut Pohjoismaat Tanskaa lukuun ottamatta ovat niitä harvoja OECD-maita, joissa myyntilukuihin perustuva alkoholinkulutus on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Viime vuosina Suomen kulutusluvut ovat tosin kääntyneet laskuun.
Terveyskäyttäytymisen puolelta raportti nostaakin esille nuorten humalahakuisen juomisen, joka on Suomessa OECD:n keskiarvoon verrattuna varsin yleistä. Myös ruokatottumuksissa on parantamisen varaa – vihannesten ja hedelmien syöminen on Suomessa vähäisempää kuin muissa OECD-maissa.
Nuorten liikunnan suhteen Suomi pärjää vaihtelevasti. 11-vuotiaat suomalaiset ovat liikkujia aktiivisimmasta päästä, kun taas 15-vuotiaiden liikunta-aktiivisuus on OECD-maiden keskiarvon tasolla.
Elinajanodote pidempi kuin OECD:ssa keskimäärin
Suomessa vastasyntyneiden elinajanodote on 80,6 vuotta, mikä on puoli vuotta OECD:n keskiarvoa pidempi. Naiset sijoittuvat vertailussa huomattavasti miehiä paremmin. Suomalaisten naisten elinajanodote on 83,8 vuotta, mikä on vuotta korkeampi kuin OECD:n keskiarvo. Miesten elinajanodote on sen sijaan sama kuin OECD:n keskiarvo eli 77,3 vuotta.
Raportin mukaan Suomen kuolleisuusluvut sydän- ja verisuonitaudeissa ovat edelleen selvästi huonommat kuin valtaosassa OECD-maita. Sama koskee myös tapaturmaisia kuolemia. Sen sijaan imeväiskuolleisuus ja syöpäkuolleisuus ovat Suomessa OECD-maiden alhaisimpia.
OECD-maissa terveysmenojen kasvu on hidastunut merkittävästi talouskriisin seurauksena, ja joka kolmannessa maassa terveysmenot laskivat vuosien 2009 ja 2011 välillä. Eniten menot laskivat talousvaikeuksista kärsineissä Kreikassa ja Irlannissa.
Suomessakin terveysmenojen kasvuvauhti hidastui vuosina 2010 ja 2011. Suomen terveysmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,0 prosenttia vuonna 2011, mikä on hieman alle OECD-maiden keskiarvon (9,3 %).