Valtion hoidossa on merkittävä määrä kulttuurisesti arvokkaita kiinteistöjä, joiden rahallista arvoa on Museoviraston mukaan mahdoton mitata.
Virasto kertoo tiedotteessaan, että arvioita on kuitenkin esitetty esimerkiksi Suomenlinnan rakennuskannasta. Jos Suomenlinnan 250 rakennusta ja linnoituslaitetta rakennettaisiin uudestaan, niiden jälleenhankinta-arvo olisi konsulttilaskelman mukaan noin 900 miljoonaa euroa.
Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa on noin 400 suojeltua rakennusta ja rakennelmaa, joista suurin osa on luonnonsuojelualueilla. Vuonna 2018 näiden arvokkaiden rakennusten ja arkeologisten kohteiden korjausvelka arvioitiin 70,3 miljoonaksi euroksi. Viime vuosina Metsähallituksen haltuun on siirtynyt myös valtionhallinnon tuottamaa rakennusperintöä, kuten armeijan linnakesaaria, luotsirakennuksia ja rauniolinnoja.
Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevista 8000 valtion rakennuksesta noin 600 on virallisesti suojeltu. Suojelukohteissa on muun muassa ministeriöiden ja virastojen hallinto- ja toimistorakennuksia, kulttuurirakennuksia, museoita sekä keskiaikaiset linnamme. Lisäksi arvokiinteistöiksi on valittu myös uudempaa rakennuskantaa, joita hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltuja rakennuksia.
Museovirasto on rakennusperinnön asiantuntija valtionhallinnossa ja vastaa valtion kohteiden restauroinnin ohjauksesta ja suojelun valvonnasta tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Virasto muistuttaa, että restaurointi ei ole pelkästään teknistä tietoa ja toteuttamista. Tarvitaan aktiivista tiedon, taidon ja ymmärryksen vuorovaikutusta, jotta rakennuksen arvot pystytään ensin konkretisoimaan ja sitten korjauksissa säilyttämään.
Restauroinnin ammattilaiset kokoontuvat torstaina Valtio restauroi II -seminaariin Suomenlinnaan pohtimaan restauroinnin käytäntöjä ja toimintatapoja valtion kohteissa.