Pääsyynä on se, että Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosista eikä vain kävijäkohde. Sen lisäksi, että Suomenlinnassa käy paljon matkailijoita, siellä myös asutaan, työskennellään ja vieraillaan monista eri syistä.
Suomenlinna on ainutlaatuinen juuri siksi, että siellä kohtaavat historia ja elävä nykypäivä, toteaa Suomenlinnan hoitokunta.
Suomenlinnan pääsymaksu on noussut ajoittain esille, mistä syystä maailmanperintökohdetta hallinnoiva Suomenlinnan hoitokunta selvitti asiaa. Asiantuntijalausuntojen jälkeen jatkoselvityksistä päätettiin luopua.
– Suomenlinna kuuluu kaikille. Tähtäämme siihen, että Suomenlinna on miellyttävä paikka asua, hyvä paikka tehdä töitä ja kiinnostava paikka vierailla. Asiantuntijoiden mielestä pääsymaksulla olisi negatiivisia vaikutuksia tuohon päämäärään. Olisi hyvin poikkeuksellista kerätä pääsymaksua yhdestä kaupunginosasta. Tätä voisi verrata siihen, että Lauttasaareen menevät joutuisivat maksamaan pääsymaksun, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.
Suomenlinna on jo nyt taloudellisesti kannattava kohde. Suomenlinnan-kävijät jättävät Helsinkiin yli seitsemän euroa jokaista Suomenlinnan ylläpitoon ja esittelyyn käytettyä veroeuroa kohti.
Suomenlinnassa käy vuosittain noin miljoona kävijää, jotka jättävät Helsinkiin vähintään 40 miljoonaa euroa vuodessa eli Suomenlinna tuo jo merkittävän rahapotin alueelle.
Pääsymaksuasiaa on selvitetty niin sidosryhmiltä kuin asiantuntijoilta. Haaga-Helialta vuonna 2016 tilattu laaja selvitys kartoitti sidosryhmien näkemyksiä asiasta. Tänä vuonna kolme asiantuntijaa antoi näkemyksensä asiasta. Asiantuntijat ja pääosa sidosryhmistä ovat olleet kielteisiä pääsymaksulle.