Tänään päättyi työ- ja elinkeinoministeriön työrauhakysymyksiä käsittelleen työryhmän toiminta sen jätettyä mietintönsä. Tarkoituksena on päivittää työrauhalainsäädäntö nykyaikaan.
Työrauhalainsäädäntöä ei ole aiemmin uudistettu, vaan nykyinen laki on peräisin vuodelta 1946. Vuonna 1985 Kalevi Sorsan hallitus korotti työrauhavelvollisuuden rikkomisen hyvityssakkoja ja sitoi ne indeksiin.
Vuosina 2012-2022 Ruotsissa työtaisteluiden ja laittomien lakkojen määrä on ollut lähellä nollaa, kun taas Suomessa on vuositasolla voinut olla peräti 100 laitonta lakkoa, kuten esimerkiksi 2013–2014. Suomessa on työtaisteluita ollut vuositasolla enimmillään yli 150, kuten vuosina 2015 ja 2018, selviää työryhmän taustamateriaaleista.
”Oman työnantajansa vahingoittaminen ei ole myöskään työntekijän etu”
Suomen Yrittäjät huomauttaa, että ”Suomi on globaaleilla markkinoilla arvoketjuista riippuvainen pieni avotalous”
– Työrauhan ja sen häiriöiden vaikutukset suomalaisten ja kansainvälisten yritysten halukkuuteen investoida Suomeen on merkityksellinen osatekijä arvioitaessa yritysten toimitusvarmuutta. On tärkeää, että hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista pidetään tiukasti kiinni, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioista vastaava johtaja Janne Makkula toteaa.
Työryhmä esittää suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden ja poliittisten työtaisteluiden rajoittamista.
Laittomista lakoista maksettavia hyvityssakkoja esitetään korotettavan. Lisäksi yksittäinen työntekijä voitaisiin jatkossa tuomita maksamaan hyvitystä työnantajalleen, jos tämä jatkaa oikeuden laittomaksi tuomitsemaa työtaistelua.
– Poliittiseen päätöksentekoon pitää vaikuttaa ennen kaikkea vaaleilla ja poliittiset mielenilmaisut kuuluvat vapaa-ajalle. Työnantaja on väärä kohde hallituksen politiikan arvostelemiseen, sillä työnantaja ei siitä päätä, huomauttaa Makkula ja lisää:
– Oman työnantajansa vahingoittaminen ei ole myöskään työntekijän etu. Poliittisia työtaisteluita on useissa Euroopan maissa rajoitettu merkittävästi, monissa maissa ne ovat kokonaan kiellettyjä.
Suomen Yrittäjät katsoo, että nykyinen seuraamusjärjestelmä ei ole ollut riittävän tehokas turvaamaan työrauhavelvollisuuden toteutumista.
– Tältä osin esitettävät muutokset ovat kannatettavia ja on tärkeää, että ne heijastuvat tulevaisuudessa selkeästi myös oikeuskäytäntöön, Makkula sanoo.
Suhteettomia myötätuntotyötaisteluita rajoitettaisiin siitä riippuen, vallitseeko tilanteessa työrauhavelvollisuus vai ei.
– Tukilakoista ulkopuolisille sekä kohteena oleville aiheutuvat vahingot ovat useimmiten suhteettoman suuria verrattuna tuettavan työtaistelun laajuuteen tai erimielisyyden kohteeseen. On erittäin tärkeää, että rajoituksia edistetään hallitusohjelman mukaisesti, sanoo työryhmässä Suomen Yrittäjiä työryhmässä edustanut asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg.
Suomen Yrittäjät ei kuitenkaan tue työryhmän mietinnön näkemystä siitä, että oikeus myötätuntotyötaisteluihin olisi huomattavasti suurempi järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka ovat työrauhavelvollisuuden ulkopuolella.
– Mielestämme tämä ei ole oikea eikä myöskään juridisesti kestävä ratkaisu, vaan sääntelyn tulee olla sisällöltään samanlaista molemmissa tilanteissa, sanoo Rytkönen-Sandberg jatkaen:
– Jatkovalmistelussa tulee huomioida vahvemmin Suomen perustuslain turvaamat yhdenvertaisuus, yhdistymisvapaus, omaisuudensuoja sekä elinkeinovapaus. Näiden oikeuksien arviointi suhteessa oikeuteen järjestää myötätuntotyötaisteluita jää mietinnössä puutteelliseksi.