Suomen viennin arvo oli viime vuonna 72,2 miljardia euroa Tullin ennakkotietojen mukaan. Se on 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Tuonnin arvo oli 74,3 miljardia euroa. Se on 3,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023.
– Suomi sai viime vuonna elinvoimaa viennistä jälleen aiempaa vähemmän. Viennin määrä taantui jo vuoden 1997 tasolle, analysoi Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.
Vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan Ruotsi nousi suurimmaksi vientimaaksemme ja Saksa oli toiseksi suurin. Viennin arvo kumpaankin maahan oli lähes sama, 8,1 miljardia euroa.
Yhdysvallat oli kolmanneksi suurin tavaravientimaa. Viennin arvo Yhdysvaltoihin laski 17,9 prosenttiin jääden 7,0 miljardiin euroon.
Viime vuonna viennin arvoa kasvatti eniten farmaseuttisten tuotteiden vienti (+23,4 % vuoteen 2023) ja laski eniten energiatuotteiden vienti (-25,2 % vuoteen 2023).
Tuonnin arvo laski lähes kaikissa arvoltaan merkittävissä tavaraluokissa, mutta farmaseuttisten tuotteiden tuonti kasvoi hieman. Energiatuotteiden tuonti laski ennakkotietojen mukaan 8,7 prosenttia. Energiatuotteita tuotiin 4,9 miljardin euron arvosta enemmän kuin vietiin.
Itärajan sulku vaikutti Suomen rajaliikenteeseen
Suomen ulkomaankaupasta kilomääräisesti 95,3 prosenttia kuljetetaan merikuljetuksina. Suomen satamiin saapuneiden merialusten lukumäärä oli viime vuonna kutakuinkin vuoden 2023 tasolla eli 28 820 aluskäyntiä. Se on kuitenkin 22,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.
Lentoliikenne oli pienoisessa kasvussa viime vuonna, mutta jäi edelleen yli viidenneksen vuoden 2019 tasosta.
Venäjältä Suomeen saapuneiden junavaunujen lukumäärä laski 13 prosenttia vuodesta 2023. Itärajaa ei ylittänyt viime vuonna yksikään kuorma- tai henkilöauto. Ruotsin rajalla rajaliikenne kasvoi noin neljä prosenttia ja Norjan rajalla reilun prosentin vuodesta 2023.
– Ensin koronapandemian vaikutukset ja sitten Venäjän kaupan romahtaminen ovat vähentäneet merkittävästi Suomen rajaliikennettä, toteaa Penttilä.
Venäjälle vähäistä tuontia ja vientiä
Viime vuonna Suomen vienti Venäjälle oli 357,4 miljoonaa euroa, jossa laskua on 46 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.
Suomen tuonti Venäjältä oli 900,2 miljoonaa euroa, jossa miinusta on 27,5 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.
Suomeen tuodaan edelleen Venäjältä nikkelikiveä ja viedään Venäjälle kuparikiveä. Venäjä on saanut korvattua länsimaista tavaratuontia siirtymällä tuontiin lähinnä Kiinasta.
– EU-maiden vienti Keski-Aasian maihin on edelleen kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2021, mutta Suomen vienti Keski-Aasian maihin romahti vuonna 2024, kertoo Penttilä.
