Ensi vuonna valtion menot ovat 54,1 miljardia euroa, mikä on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuotena. Menoja kasvattavat muun muassa työttömyyden ja maahanmuuton kustannusten kasvu sekä panostuksen kärkihankkeisiin.
Sopeutustoimet parantavat valtiontalouden tilaa runsaalla 0,8 miljardilla eurolla.
Koska tulot jäävät pienemmiksi kuin menot, Suomi joutuu ottamaan ensi vuonna lisää velkaa viisi miljardia euroa. Valtionvelka kipuaa ensi vuoden lopussa 106 miljardiin euroon.
– Jokainen suomalainen ymmärtää, että näin ei voi jatkua. Varsinkaan, kun näköpiirissä ei lähitulevaisuudessa ole velat kuittaavaa kasvua, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi esitellessään ensi vuoden talousarvioesitystä eduskunnalle.
Suomen talous supistuu kolmatta vuotta peräkkäin. Suomi on sinnitellyt kituliaan kasvun kanssa vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien.
– Suomalainen hyvinvointi on supistunut ja takana on kohta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen kannalta menetetty vuosikymmen, Stubb totesi.
Tälle vuodelle ennustetaan nollakasvua ja ensi vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa 1,3 prosentin kasvua.
– Suomi näyttäisi täpärästi välttävän EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin alijäämärajan, sillä valtiontalouden alijäämän ennustetaan kohenevan ensi vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Hallitus luo tulevaisuudenuskoa
Stubbin mukaan hallituksen talouspoliittinen linja luo tulevaisuudenuskoa.
– Emme ajelehdi virran vietävänä, vaan ryhdymme toimeen oman tilanteemme kohentamiseksi.
Maltillisella ja määrätietoisella sopeutuksella hallitus korjaa talouden suuntaa lyhyellä aikavälillä.
– Olennaista on pysäyttää velan kasvu suhteessa kokonaistuotantoon.
Lisäksi hallitus tekee rakenteellisia uudistuksia pitkällä aikavälillä, kuten kilpailukykyloikan, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, purkaa kuntatehtäviä ja normeja sekä lisää työmarkkinoiden joustavuutta uudistamalla paikallista sopimista ja työttömyysturvaa. Kolmanneksi hallitus toteuttaa strategisia kärkihankkeita.
Ensi vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 prosenttia, mikä on Stubbin mukaan taloduellisesti ja inhimillisesti kestämätön.
– Jos uskoo työhön Suomen hyvinvoinnin lähteenä, on oltava valmis tekemään toimia, jotka lisäävät työn tekemistä.
Hallitus pyrkii lisäämään suomalaisten osallistumista työmarkkinoille kilpailukykypaketillaan, edistämällä paikallista sopimista ja uudistamalla työvoimahallintoa.
Solidaarisuusvero nimensä mukainen
Hallitus kannustaa työn tekemiseen alentamalla työn verotusta. Pieni- ja keskituloisten verotukseen tehdään työtulovähennys, joka keventää verotusta 450 miljoonaa euroa.
– Tavoitteena on, että pienistäkin ansiotuloista jäisi käteen nykyistä enemmän, jolloin työn vastaanottaminen olisi nykyistä kannattavampaa.
Suurimpien ansiotulojen osalta verotus kiristyy, kun solidaarisuusveron alarajaa lasketaan 90 000 eurosta noin 70 000 euroon vuosiansioista.
– Vaikka työnverotuksen kiristäminen ei millään tulotasolla ole työnteon kannalta järkevää, on solidaarisuusveron funktio nimensä mukainen. Vaikeissa taloustalkoissa ovat mukana kaikki suomalaiset, Stubb sanoi.