”Suomen velka tarkoittaa liian vähäistä liikkumatilaa”

Keskuskauppakamarin ekonomisti kehottaa etsimään keinoja kokonaisveroasteen laskemiseksi.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki kertoo pitävänsä maanantaina julkistetun virkamiespuheenvuoron arvioita julkisen talouden tilasta realistisina ja maanläheisinä.

Hänen mukaansa valtiovarainministeriön puheenvuoro tarjoaa vastapainoa puolueiden ennen vaaleja esittämille menolisäyksille, jotka eivät kaikki nykyisessä taloustilanteessa ole mahdollisia.

– Kokonaisveroaste Suomessa on yli 42 prosenttia, joka on yksi maailman korkeimmista luvuista. Julkinen velka on 60 prosentin tuntumassa, mikä tarkoittaa liian vähäistä finanssipoliittista liikkumatilaa. Näyttää selvältä, että julkisen talouden tilaa on parannettava, jotta seuraavan taantuman kohdatessa myös julkinen valta pystyy tukemaan kansantaloutta oikeasuuntaisella suhdannepolitiikalla, Kotamäki toteaa tiedotteessa.

Valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta tulisi sopeuttaa lähivuosina sen kestävyyden turvaamiseksi. Raportissa todetaan, että sopeutusten tasapainottaminen veronkiristysten ja menoleikkausten välillä on pitkälti poliittinen arvovalinta.

Arvion mukaan veronkorotuksille ei ole juurikaan tilaa ja mahdollisissa kiristyksissä olisi otettava huomioon kansainvälinen verokilpailu ja työnteon kannustimet.

Kotamäen mukaan myös Keskuskauppakamarissa suhtaudutaan varauksella veronkiristyksiin nykytilanteessa ja nähdään, että pysyville veronkiristyksille ei ole tilaa. Pikemminkin tulisi pohtia keinoja jo ennestään korkean veroasteen kestäväksi alentamiseksi.

Poimintoja videosisällöistämme

Hän toteaa, ettei myönteiseen taloussuhdanteeseen voi tuudittautua.

– Suotuisa tilanne ei saa peittää alleen edelleen tarvittavia talouspoliittisia uudistuksia. Julkisen talouden sopeuttaminen tulisi tehdä etupäässä työllisyyttä kohentaen, menoja sopeuttaen ja verotuksen rakennetta kehittäen, Mauri Kotamäki sanoo.

Hän kertoo toivovansa, että valtiovarainministeriön tilannekatsauksesta syntyy julkista keskustelua, ja se otetaan myös vaalikeskusteluissa huomioon.

– Eri näkökulmat suhteessa virkamiespuheenvuoroon on pystyttävä argumentoimaan asiapohjaisesti eikä ideologisesti. Arvovalinnat puolestaan kuuluvat päättäjille, Kotamäki sanoo.

 

Mainos