Asia selviää Turun yliopistossa tarkastettavasta Janne Salmisen valtiosääntöoikeuden väitöskirjasta.
Suomessa toteutettu perustuslain kokonaisuudistus, sitä seurannut tarkistus ja ennen kaikkea soveltamisratkaisut ovat muuttaneet valtiosääntöä merkittävästi. Nyt omaksuttu näkemys on aiemman sisäänpäin kääntyneisyyden sijaan avoimeen valtiollisuuteen perustuva ja eurooppalaiseen integraatioon sitoutumista osoittava.
– Nykyinen näkemys poikkeaa olennaisesti aikaisemmasta, perustuslain ilmentämästä pidättyväisestä ja minimalistisesta kuvasta. Nykyinen valtiojärjestyksen perusteisiinkin kuuluva sääntely heijastelee selvää suuntautumista kansainväliseen yhteistyöhön ja sitoutumista Euroopan unionin jäsenyyteen, Janne Salminen toteaa väitöstiedotteessaan.
Hänen mukaansa Suomen valtiosääntö on jäsenyyden kestäessä kypsynyt monin tavoin ilmentämään sitoutumista eurooppalaiseen integraatioon.
– Suomessa jäsenyydestä Euroopan unionissa on muodostunut yksi keskeisimmistä, ellei peräti keskeisin, suomalaisen valtiosääntöoikeudellisen muutoksen aiheista. Mikä tärkeintä, jäsenyys Euroopan unionissa ei ole heikentänyt valtiosääntöä, oikeastaan päinvastoin, Salminen sanoo.
EU-jäsenyys nähdään valtion toimintamahdollisuuksien laajentajana
Salminen esittää tutkimuksessaan kotimaisen valtiosääntöoikeudellisen muutoksen, jossa EU:n jäsenyydestä on tullut osa suomalaista perustuslaillista järjestystä. Muutoksessa valtiosääntöisesti aluksi varsin näkymätön järjestely on tullut näkyväksi ja perustuslaille ulkoinen muuttunut sisäiseksi.
– Muutosta on pohjustanut valtion täysivaltaisuutta koskevassa ajattelutavassa ja jäsennyksessä tapahtunut huomattava, suorastaan käänteentekevä muutos, jonka johdosta jäsenyys Euroopan unionissa esitetään nyt valtion toimintamahdollisuuksien käyttönä ja laajentajana eikä rajoituksena. Tulkinnassa ja perustuslain kirjaimessa tapahtuneiden muutostenkaan vuoksi Euroopan unionin jäsenyys ei ole missään yhteydessä näyttäytynyt Suomen valtiosäännön kannalta merkittävänä ongelmana, Salminen sanoo.
Hänen mukaansa keskeisenä osana vielä suhteellisen tuoretta muutosta näkyy myös toimivallan siirtoa koskeva sääntelyn uudistuminen siten, että nyt toimivallan siirto on perustuslain tuntema, konstitutionaaliseen järjestykseen kuuluva menettely.
– Avoin ja aktiivinen suuntautuminen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä yhteiskunnan kehittämiseksi näkyy myös perustuslain säännöksessä, jonka mukaan Suomi on Euroopan unionin jäsen. Yhtä lailla muutosta ilmentää tarkistetussa perustuslaissa kansalaisten rooli Euroopan unionin kansalaisina sikäli, että heillä on äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa paitsi unionin perussopimusten, myös Suomen perustuslain mukaan, Salminen toteaa.
– Nämä kaikki ovat myös selviä osoituksia sitoutumisesta valtiosääntöiseen liittoon Euroopan unionin kanssa, väittelijä summaa.
OTL Janne Salmisen väitöskirja Yhä läheisempään liittoon? Tutkielmia valtiosäännön integraationormin sisällöstä ja vaikutuksista tarkastetaan perjantaina 15. toukokuuta Turun yliopistossa.