Suomessa syntyi tammi–kesäkuussa 23 662 lasta, kertoo Tilastokeskus väestön ennakkotilastossaan. Määrä on 1 255 lasta enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Syntyvyyden myönteinen kehitys on jatkunut alkuvuonna 2026. Viimeisen 12 kuukauden eli heinäkuun 2025 ja kesäkuun 2026 välinen ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,34. Kalenterivuonna 2025 luku oli 1,30.
– Viime vuonna syntyvyys nousi vuoteen 2024 verrattuna, ja elpyminen näyttää jatkuneen myös alkuvuonna 2026, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola sanoo tiedotteessa.
Toivolan mukaan syntyvyyden taso on silti yhä matala. Kuluvan vuosikymmenen korkein kokonaishedelmällisyysluku mitattiin vuonna 2021, jolloin luku oli 1,46.
– Silti syntyvyydessä ollaan edelleen varsin matalalla tasolla ja yhä koronavuosienkin alapuolella, Toivola jatkaa.
Suomen väestönkasvua piti alkuvuonna yllä ulkomailta saatu muuttovoitto. Ulkomailta Suomeen muutti tammi–kesäkuussa ennakkotietojen mukaan 19 720 henkeä. Suomesta ulkomaille muutti samaan aikaan 14 494 henkeä.
Maahanmuuttoja oli näin 5 226 enemmän kuin maastamuuttoja. Viime vuoden vastaavana aikana muuttovoitto oli selvästi suurempi, 12 921 henkeä.
Muuttovoiton pienenemistä selittää Tilastokeskuksen mukaan ennen kaikkea Suomen ja Viron välinen valtiosopimus väestörekisteritietojen vaihdosta. Sen seurauksena Viroon kirjattiin poikkeuksellisen paljon maastamuuttoja.
Kokonaisuutena Suomen väkiluku kasvoi alkuvuoden aikana vain 16 hengellä.
Ukrainasta saapui alkuvuonna edelleen eniten maahanmuuttajia. Ukrainasta muutti Suomeen tammi–kesäkuussa 3 179 henkilöä. Samalla ukrainalaisten maahanmuuttajien määrä väheni lähtömaista eniten. Viime vuoden tammi–kesäkuuhun verrattuna ukrainalaisia muutti Suomeen 1 316 vähemmän.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakarin mukaan yksittäisistä lähtömaista tulevien muuttajien määrissä ei muuten nähty suuria muutoksia.
– Eniten kasvoi Syyriasta saapuneiden määrä, mutta lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli vain 111 henkilöä, Rantakari sanoo.