– Suomen väestönkasvu on toki yhä maahanmuuton varassa ja syntyvyyden rajun laskun syyt osin usvan peitossa, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki katsoo.
Kuoppamäki viittaa Tilastokeskuksen tänään julkaisemaan väestötilastoon, jonka mukaan Suomen väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 2019 7[nbsp]568 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 13[nbsp]388 enemmän kuin maastamuuttoja.
Koko maassa syntyneitä oli 5[nbsp]387 vähemmän kuin kuolleita. Syntyneitä oli yhteensä 34[nbsp]493 ja kuolleita 39[nbsp]880.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 2019 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Määrällisesti väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 14[nbsp]239 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 2[nbsp]418 hengellä.
Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 8,5 promillea, ja Pirkanmaalla, 4,7 promillea. Ahvenanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,2 promillea.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 1[nbsp]705 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 1[nbsp]663 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo koki suhteellisesti suurimman väestötappion, 11,9 promillea.
Syntyneiden määrässä näyttäisi olleen tasaisempi jakso. Väestön kasvu on toki yhä maahanmuuton varassa ja syntyvyyden rajun laskun syyt osin usvan peitossa. Suomessa asui ennakkotiedon mukaan 5 525 487 ihmistä syyskuun lopussa. https://t.co/q8yVrNA9rU pic.twitter.com/FVKo0fGT5q
— Pasi Kuoppamäki (@Pasi_Kuoppamaki) October 24, 2019