Suomessa työn verotus on kiristynyt kahdella prosenttiyksiköllä viime vuosina. Vuonna 2014 työtä verotettiin 25,11 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 23,15 prosenttia, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Verojen kirja.
Yli 130 000 euroa vuodessa ansaitsevien ansiotulojen verotus on Suomessa 2,1-10,0 prosenttiyksikköä kireämpää kuin keskeisissä kilpailijamaissamme eli Hollannissa, Saksassa ja Ruotsissa ja Britanniassa.
Lisäksi Ruotsi verottaa keskituloisia noin 7 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin Suomi.
Pienituloisten osalta Ruotsi ja Hollanti verottavat Suomea kevyemmin. Vain Saksa verottaa palkansaajia Suomea rankemmin, mutta tämäkään ei koske suurituloisia.
Suomen verotus on muutenkin eurooppalaisittain kireää. Suomen kokonaisveroaste oli viime vuonna 44 prosenttia, eli yhtä suuri kuin Ruotsissa.
– Se on kuitenkin korkeampi kuin muissa keskeisissä vertailumaissa, joissa se on kymmenisen prosenttiyksikköä matalampi. Myös palkansaajan rajaveroasteen kohdalla suhde vertailumaihin on samankaltainen, EVA kertoo.
Ennen talouskriisiä työn verotus oli Suomessa laskussa, mutta viime vuosien päätösten vuoksi veropolitiikan pitkäaikainen tavoite työn verorasituksen alentamiseksi karkaa yhä kauemmas. Verotuksen rakenne on pysynyt pitkälti ennallaan, vaikka myös kulutusverot ja maksut ovat nousseet.
Yhteisö-, omaisuus- ja pääomatuloverojen osuus BKT:sta on kasvanut pitkällä aikavälillä.
Tulokset käyvät ilmi EVA Faktan Verojen kirjasta, joka on päivitetty ja täydennetty versio tammikuussa 2014 ilmestyneestä teoksesta. Tiedot on koonnut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkija Hannu Kaseva.