EU:n jäsenmaiden perjantaina hyväksymän kannan mukaan metsien hakkuita voi Ylen mukaan lisätä, kunhan koko EU:n hiilinielu kasvaa. Suomi voi joustomekanismin nojalla lisätä hakkuita määrällä, joka vastaa 54,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia kymmenen vuoden ajalla.
Suomen hallituksen mielestä jouston määrä on liian pieni, ja sitä yritettiin kasvattaa kokouksessa. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ehdotti 64 miljoonan tonnin kiintiötä Suomelle, mutta esitys torjuttiin. Suomi olisi halunnut kompensaatiota myös metsäkadosta, mutta siihenkään muut maat eivät taipuneet.
– Suomelle oli luvassa mahdollisuus lisätä hakkuita 44 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä ja Suomi sai neuvotteluissa vielä kymmenen miljoonaa tonnia lisää, kertoi Helsingin Sanomille Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen puhelimitse Luxemburgista.
Suomi äänesti tyhjää. Puola ja Kroatia puolesstaan äänestivät esitystä vastaan.
EU:n ympäristöministerit olivat perjantaina kokoontuneet Luxemburgiin neuvottelemaan muun muassa niin sanotusta LULUCF-asetuksesta eli siitä, miten hiilinielut ja maan- ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt otetaan EU:n ilmastotavoitteissa huomioon.
Asia on Suomelle hyvin tärkeä. Suomea kokouksessa edustava Tiilikainen muistuttaa ministeriön tiedotteessa, että Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiilinielujen ja päästöjen tulisi olla tasapainossa vuosisadan loppupuolella.
– Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tähän tavoitteeseen päästäksemme tarvitsemme metsiämme. On tärkeää, että neuvottelutulos tukee metsien kestävää käyttöä, Tiilikainen korostaa.
LULUCF-asetus kytkeytyy EU:n ilmastopaketin esitykseen taakanjaosta päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Komission taakanjakoehdotuksessa Suomen päästövähennysvelvoite on -39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Suomi tavoittelee neuvotteluissa ratkaisua, jolla maankäyttösektorista ei aiheutuisi Suomelle laskennallista päästöä.
Neuvoston keskustelua LULUCF:stä käytiin perjantaina puheenjohtajamaa Viron tekemän kompromissiesityksen pohjalta. Esitys piti sisällään kompensaatiojärjestelmän, jossa on otettu huomioon metsäisten maiden erityiskysymyksiä.
Ympäristöministeriön mukaan Suomen tavoitteena oli, että esitys sallisi hakkuiden kasvattamisen kestävän metsätalouden tarpeisiin ja hiilinielujen kehittymisen pidemmän aikavälin tarkastelun. Tämän lisäksi Suomi esitti, että jo toteutuneesta, historiallisen metsäpinta-alan menetyksestä aiheutuneet päästöt sisällytettäisiin kompensaatiojärjestelmään.
Taakanjako- ja LULUCF-asetusten käsittely jatkuu nyt kolmikantaneuvotteluilla EU-parlamentin, komission ja neuvoston välillä. Lopullisia päätöksiä odotettaneen ensi vuoden alkupuolella.