Maanantain euroryhmän kokouksessa euroalueen valtiovarainministerit keskustelivat ensi kertaa mahdollisuuksista Kreikan velkahelpotusten toteuttamiseen. Jo viime kesänä sovitun Kreikan kolmannen tukipaketin yhteydessä todettiin, että velkahelpotuksista keskusteleminen on mahdollista ensimmäisen hyväksytyn lainaohjelman väliarvion jälkeen. Sen piti tapahtua jo marraskuussa, mutta on edelleen kesken.
Vuosikausien ajan eurooppalaiset johtavat poliitikot toistelivat, että Kreikan velkajärjestely ei tule kyseeseen. Vuonna 2012 toteutettiin Kreikan yksityisten velkojen järjestely, jossa Kreikan velkakirjoihin sijoittaneiden saatavia leikattiin. Nyt lähes kaikki Kreikan velka on hätärahoittajien, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Euroopan vakausmekanismin (EVM), Euroopan keskuspankin (EKP) hallussa. Kaikki tulevat velkahelpotukset siis alentavat rahoittajamaiden, kuten Suomen, saatavia.
Velkahelpotusten toteuttaminen on avain ulospääsyksi Kreikan uudesta pattitilanteesta. Kreikka voi olla valmis siltä vaadittuihin ehdollisiin säästötoimiin, jos velkahelpotusten keinoista löydetään sopu. Kansainvälisen valuuttarahaston osallistumiselle lainaohjelmaan velkahelpotukset ovat ehdoton edellytys. IMF nimittäin on, toisin kuin EU-instituutiot, jo yli vuosi sitten myöntänyt, että Kreikka ei pääse velkakestävyyteen ilman, että sen velkataakkaa helpotetaan. Suomi ja Saksa ovat pitäneet välttämättömänä, että IMF osallistuu lainaohjelmaan.
Velkataakan helpottaminen taas on kiusallista Suomen kaltaisille rahoittajamaille, koska samalla Suomelle aiheutuisi tappioita. Rahoittajamaissa poliitikot ovat vuosikausia vakuutelleet, että Kreikka-lainoista ei koidu tappioita.
Tappiot toteutuisivat saatavien arvon alenemisena myös siinä tapauksessa, että Kreikan velkojen nimellisarvoa ei leikattaisi, vaan velkahelpotukset toteutettaisiin koronalennuksina ja velkakirjojen juoksuaikojen pidennyksinä. Euromaat ovat kategorisesti torjuneet kaikki puheet velkojen nimellisarvon leikkaamisesta, koska se tulkittaisiin velkojen anteeksiantamiseksi. Velkojien kannalta muunlaisissa velkahelpotuksissa on kyse vaikutuksiltaan aivan samasta asiasta kuin osittaisessa velkojen anteeksiantamisessa.
Tappiot Kreikka-lainoista tulevat kaikille rahoittajamaille väistämättömiksi jossain vaiheessa, koska Kreikka ei 183 prosentin velkasuhdettaan saa aisoihin ilman velkahelpotuksia.
IMF-lainat EVM:lle
Uusi asia on se, että niin Suomen kuin muidenkin euromaiden Kreikka-riskit saattavat jälleen kasvaa, jos yksi pöydällä olevista velkahelpotusehdotuksista menee läpi.
Saksalaislehti Die Welt kertoi keskiviikkona, että EVM:n johtaja, saksalainen Klaus Regling, on tuonut pöytään ehdotuksen, jossa osa Kreikan IMF-lainoista siirrettäisiin EVM:lle. IMF-lainojen korko on 3,5 prosenttia, mikä on EVM-lainoja korkeampi. EVM:n lainojen korko on nykyään alle prosentin. Näin ollen IMF-lainojen siirtäminen EVM:lle sallisi tuntuvan korkojen alentamisen, joskin velkojen nykyarvo olisi silloin pienempi.
IMF:n säännöt estävät velkahelpotukset. Jotta velkahelpotukset olisivat riittävän tuntuvia, riittävä korkojen alentaminen ja maksuaikataulujen pidentäminen edellyttäisi lainojen ottamista EVM:n haltuun. Silloin euromaiden, Suomen mukaan lukien, Kreikka-vastuut kasvaisivat jälleen.
Die Weltin haltuunsa saaman paperin mukaan IMF-lainojen osto voisi tulla kyseeseen lisätoimenpiteenä nykyisen lainaohjelman lopulla. Jos silloin on ”käyttämättömiä resursseja”, niitä voitaisiin käyttää velkojen ostoon. Käyttämättömiä resursseja jäi esimerkiksi jäljelle Kreikan toisen tukipaketin pankkien pääomittamiseen tarkoitetuista rahoista. Näistä rahoista 15 miljardia euroa jäi käyttämättä.
EVM:n laskelman perusteella Kreikan velkasuhde olisi mahdollista alentaa 183 prosentista 74 prosenttiin, jos velkahelpotukset toteutetaan.
Muut EVM:n ehdottamat velkahelpotustoimenpiteet ovat velkakirjojen juoksuaikojen pidentäminen jopa kaksinkertaisiksi, velkojen takaisinmaksun rajoittaminen yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2050 mennessä sekä korkokaton asettaminen kahteen prosenttiin. Mahdollisena pidetään myös sitä, että Euroopan keskuspankki tilittäisi Kreikka-lainojen korkotuloista kahdeksan miljardia euroa Kreikalle.
Kreikka-ratkaisu pyritään löytämään 24. toukokuuta mennessä.