Suomen kansantalous supistui vuoden 2025 toisella neljänneksellä, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista. Niiden mukaan bruttokansantuote (BKT) pieneni huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.
– Ammattiliitto Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi tuoreita lukuja viestipalvelu X:ssä.
Ihan näin surkeaa lukua en kuitenkaan odottanut. Vienti ja kulutus (yksityinen ja julkinen) supistuivat, kasvussa olivat tuonti ja investoinnit (yksityiset ja julkiset). Syksyn talousennusteet muuttuivat hetkessä paljon kiinnostavammiksi, Sorjonen kommentoi.
Kokeneen ekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan bruttokansantuote petti odotukset.
– Kulutus ja ulkomaankauppa painoivat lukemaa, mutta positiivisena tekijänä investoinnit nousivat.
Myös vakuutusyhtiö Lähitapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro on pettynyt tuoreimpiin lukuihin.
– BKT Q2 [toinen vuosineljännes] oli pettymys jälleen kerran, samalla edellinenkin neljännes tarkentui alaspäin ja näin ollaankin tukevasti teknisessä taantumassa, Nummiaro kirjoittaa X:ssä.
Eri toimialojen vaikutus bruttokansantuotteen kehitykseen on kuvattu alla olevalla kuviolla. Toisella vuosineljänneksellä etenkin teollisuuden tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa 2025 edellisestä neljänneksestä. Kasvu syntyi pitkälti kemianteollisuuden vahvasta neljänneksestä muiden teollisuuden toimialojen jäädessä edellisen neljänneksen tasosta.
Rakentamisen volyymi pieneni vuoden 2025 toisella neljänneksellä hieman edeltävästä neljänneksestä. Muutokset edellisestä neljänneksestä olivat vaisuja sekä talon-, että maa- ja vesirakentamisen toimialoilla.
Kaupan toimialat olivat huhti-kesäkuussa 2025 lievässä kasvussa vähittäiskaupan vetämänä. Majoitus- ja ravitsemuspalvelut jatkoivat alavireisenä. Julkiset palvelut supistuivat.
Alkaako kasvu pian?
Suomen yrittäjien ekonomisti Roobe Ohlsbomin mukaan heikkojen lukujen taustalla näkyy huhtikuussa alkaneen tullipoukkoilun aiheuttama epävarmuus.
– Elokuun tullisovun myötä tilanne todennäköisesti tasoittuu, ja vienti palaa kasvu-uralle, arvioi Ohlsbom tiedotteessa.
Yksityinen kulutus väheni huhti-kesäkuussa 1,3 prosenttia tammi-maaliskuun tasolta. Seuraavassa tilastossa on Ohlsbomin mukaan jo odotettavissa kulutuksen kasvua.
– Kuluttajien kasvava ostovoima ja hiljalleen koheneva luottamus omaan talouteensa alkaa näkyä myös kulutuskäyttäytymisessä. Lisäksi Suomen työllisyysaste on laskusta huolimatta edelleen kohtuullisella tasolla. Kulutuksen lämpenemistä hidastavat heikko luottamus Suomen talouteen ja pelko oman työpaikan menettämisestä.
Hänen mukaansa kasvu käynnistyy kotimaisesta kulutuksesta.
– Koheneva ostovoima ei yksin riitä, vaan kotitalouksien on koettava taloutensa vakaiksi ja työpaikkansa turvatuiksi. Siksi työmarkkinoiden vakaus on kasvun edellytys. Pelko työpaikan menettämisestä hyydyttää kulutushalut, Ohlsbom muistuttaa.
Alamäessä. Suomen Q2 BKT -0,4 % q/q. Ihan näin surkeaa lukua en kuitenkaan odottanut. Vienti ja kulutus (yksityinen ja julkinen) supistuivat, kasvussa olivat tuonti ja investoinnit (yksityiset ja julkiset). Syksyn talousennusteet muuttuivat hetkessä paljon kiinnostavammiksi. pic.twitter.com/BC3i4A9Tvs
— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) August 29, 2025
BKT 🇫🇮 petti odotukset. BKT:n volyymi supistui 2025 huhti-kesäkuussa 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja pysyi vuodentakaisen neljänneksen tasolla https://t.co/u9fkw0xR61
Kulutus ja ulkomaankauppa painoivat lukemaa, mutta positiivisena tekijänä investoinnit nousivat. pic.twitter.com/3O3YRWHGYd— Pasi Kuoppamäki (@Pasi_Kuoppamaki) August 29, 2025
BKT Q2 oli pettymys jälleen kerran, samalla edellinenkin neljännes tarkentui alaspäin ja näin ollaankin tukevasti teknisessä taantumassa. pic.twitter.com/vRZh3iJ7ja
— Hannu Nummiaro (@HannuNummiaro) August 29, 2025