Tilastokeskuksen mukaan naisten kokonaishedelmällisyysluku laski 1,32 lapseen viime vuonna, kun vuonna 2021 luku oli 1,46. Syntyvyys laski sekä kotimaankielisillä että vieraskielisillä. Kotimaisia kieliä puhuvien naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,29 vuonna 2022, edellisvuonna 1,44.
Vieraskielisillä naisilla kokonaishedelmällisyys laski viime vuonna 1,65 lapsesta 1,51 lapseen. Huomioitavaa on, että syntyvyys nousi pandemiavuonna 2021 kotimaankielisillä, mutta vieraskielisillä kehitys jatkui laskevana tuolloinkin.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli korkein Keski-Pohjanmaalla (1,73), Pohjois-Pohjanmaalla (1,58), Pohjanmaalla (1,57) ja Etelä-Pohjanmaalla (1,53). Matalin syntyvyys oli Pohjois-Karjalassa (1,19), Pirkanmaalla (1,23), Kymenlaaksossa (1,23), Uudellamaalla (1,26), Etelä-Savossa (1,26) ja Varsinais-Suomessa (1,27). Syntyvyys oli koko maan tasoa matalampi myös Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa.
Vuonna 2022 syntyneistä reilu 19 500 lasta oli esikoisia. Äidin toiseksi lapseksi syntyneitä oli 14 900 ja kolmanneksi lapseksi syntyneitä 6 100. Neljänsiä tai sitä myöhempiä lapsia syntyi noin 4 400. Syntyneiden määrä laski edellisvuodesta kaikissa pariteeteissa, mutta laskua oli erityisesti toisten ja kolmansien lasten määrässä.
Avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on noussut 1970-luvulta asti. Nousu oli voimakkainta 1980- ja 1990-luvuilla – 13 prosentista 39 prosenttiin, kunnes 2000-luvulla kasvu hidastui 40 prosentin tasolle. 2010-luvulla osuus nousi, ja viime vuonna jo 49 prosenttia lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella.
