Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna hieman aiemmin ennustettua hitaammin, mutta työllisyyden kehitys voi tarjota iloisia yllätyksiä.
Kuluvana vuonna OP ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan 2,5 prosenttia aiemmin arvioidun 2,8 prosentin sijasta. Ensi vuonna OP:n ekonomistit arvioivat kasvun olevan 1,8 prosenttia aiemmin 2,1 prosentin ennusteen sijasta.
– Talouden nopein kasvu on jäämässä pyrähdykseksi niin Suomessa kuin vientimarkkinoillammekin. Näköpiirissä on silti edelleen kohtuullista talouskasvua, arvioi OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Suomen talouskasvu painottuu ensi vuonna aiempaa enemmän kotimarkkinoille. OP arvioi yksityisen kulutuksen kasvavan edelleen tasaisen varmasti. Myös investoinnit jatkavat verrattain hyvässä kasvussa lukuun ottamatta asuinrakennusinvestointeja.
Viennin imu on kokonaisuutena kohtalaista, mutta paljon jää muun muassa kuljetusvälineiden viennin varaan.
– Kotitalouksien näkymät ovat edelleen valoisat ensi vuotta kohti mentäessä. Vaikka kuluttajien luottamus on laskenut alkuvuoden huippuluvuista, näkevät kuluttajat erityisesti oman talouden näkymät edelleen varsin valoisina. Tähän optimismiin onkin mielestäni hyvä perusteet, sillä työllisyyskehitys on ollut suotuisaa ja palkankorotukset kasvattavat kuluttajien ostovoimaa, toteaa ekonomisti Henna Mikkonen.
Työllisyyskehitys kuuluu vuoden iloisiin yllätyksiin. Työttömyysasteen lasku jatkuu yhä, ja ensi vuonna lukema alkaa lähestyä finanssikriisiä edeltäneitä pohjalukemia. Työllisyysaste nousee OP:n mukaan talven aikana yli hallituksen tavoitteleman 72 prosentin, ja yltää ensi vuonna keskimäärin lähes 73 prosenttiin.
Noususuhdanteen myötä Suomen talous on tasapainottunut. Julkinen talous kokonaisuutena saavuttaa OP:n mukaan tasapainon ensi vuonna, joskin valtiontalous on yhä alijäämäinen. Tuoreiden tilastojen mukaan myös vaihtotase oli viime vuonna edelleen alijäämäinen ja säilyy alijäämäisenä niin tänä kuin ensi vuonna.
– Suomen hintakilpailukyky ei ole kuluvana vuonna kohentunut aivan odotetusti, kun tuottavuus jää arvioitua heikommaksi. Kilpailukyvyn kohentamisurakka on jäämässä puolitiehen, eikä vaihtotaseen vaje korkeasuhdanteessa tarjoa riittävää pelivaraa heikompia aikoja varten, sanoo Heiskanen.
Korkojen nousu jatkuu
Suurimmat riskit liittyvät maailmantalouden mahdollisesti aiheuttamaan epävarmuuteen. Maailmantalous kasvoi alkusyksyllä edelleen hyvin, mutta aiempaa hitaammin. Suhdannekyselyt ja ennakoivat indikaattorit puoltavat talouskasvun vaimenemista edelleen lähitulevaisuudessa. OP:n ekonomistien arvion mukaan talous kasvaa ensi vuonna pidemmän ajan keskivertoa vastaavasti.
Yhdysvalloissa talous on jatkanut vahvassa vedossa veronkevennysten saattelemana. Maan talouskasvu hidastuu ensi vuoden aikana, mutta säilyy keskimäärin hyvänä.
Euroalueen talouden vauhti on jäänyt kuluvana vuonna odotuksista osin tilapäistekijöiden vuoksi. Kotimarkkinoiden veto jatkuu OP:n mukaan edelleen verrattain hyvänä, ja vienti kasvaa kohtalaisesti. Kokonaisuutena euroalueen talous jatkaa ensi vuonna hieman alle kahden prosentin kasvuvauhdissa.
OP arvioi, että EKP normalisoi politiikkaansa linjaustensa mukaisesti rauhalliseen tahtiin, mikä tarkoittaa ohjauskoron nostoja vasta pitkällä ensi vuoden puolella.
– Talouden vauhdin hidastuminen ei poista EKP:n tarvetta normalisoida rahapolitiikkaa. Mikä sitten on normaali? Arvioisin, että pidemmän päälle on hyvinkin syytä odottaa euribor-korkojen olevan keskimäärin 2-3 prosentin haarukassa, Heiskanen sanoo.
Suurimmat välittömät riskit liittyvät kansainväliseen politiikkaan. Kaupan esteiden lisääntyminen hidastaisi maailmankaupan kehitystä edelleen, mikä olisi riski niin Kiinalle kuin Euroopallekin. Myös Yhdysvaltain talous kärsisi, mikä voisi OP:n arvion mukaan jyrkentää sen talouden hidastumista.