”Suomen suhteessa EU:n puolustukseen dramaattinen muutos”

Tutkijan mukaan Suomella on vähän varaumia EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseen.

Suomi on ollut aktiivisesti mukana Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämisessä, kertoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu Twitterissä.

– Muutos suhteessa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan on ollut dramaattinen. ”Varautunut aktiivisuus” on muuttunut ”rohkeaksi aktiivisuudeksi”. Suomella on vähän varaumia EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseen, Pesu tviittaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tämä selviää Ulkopoliittisen instituutin raportista, joka käsittelee Suomen ulkopolitiikan kehittymistä EU-jäsenyyden aikana. Raportissa tarkastellaan Suomen ulkopolitiikan ja EU-jäsenyyden suhdetta Venäjä-suhteiden, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä Suomen laajentuneen kansainvälisen agendan kautta.

– Paradoksaalisesti EU:n suhteellinen merkitys Suomen puolustusyhteistyökudelmassa on vähentynyt, vaikka EU ottanut edistysaskelia ja vaikka Suomen oma linja muuttunut. Johtuu muiden puolustuskumppanuuksien (Ruotsi, Usa, Nato…) nopeasta kehittymisestä, Pesu kertoo.

Hänen mukaansa Suomen Venäjä-politiikassa EU-jäsenyys on näkynyt kahden agendan kautta.

Transformatiivinen agenda on pyrkinyt edistämään Venäjän demokraattista kehittymistä ja sen integroitumista euroatlanttiseen järjestelmään.

Poimintoja videosisällöistämme

Protektiivinen agenda on taas pyrkinyt hakemaan turvaa Venäjän potentiaalista uhkaa vastaan. Molemmat agendat olleet läsnä jäsenyyden alusta alkaen.

– Muutosagenda dominoi 2010-luvun alkuun. Vuoden 2014 jälkeen protektiivinen agenda hallinnut lähes täysin, Pesu toteaa.

Hänen mukaansa Suomen kahdenvälinen Venäjä-politiikka on ankkuroitunut entistä vahvemmin EU:n Venäjä-politiikkaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Toisin sanoen eurooppalaisen Venäjä-politiikan päälinja ehdollistaa Suomen omaa politiikkaa lisääntyvästi. Suomi harjoittaa Venäjä-politiikkaansa EU-jäsenenä.

Mainos