Suomen sijoitus Transparency Internationalin julkaisemassa Corruption Perceptions Index –korruptioindeksissä tippui yhdellä viime vuodesta.
Corruption Perceptions Indexissä arvioidaan korruption esiintymistä 176 maan julkisen sektorin piirissä. Vuoden 2016 indeksissä Suomi sijoittuu 89 pisteellä kolmanneksi.
Indeksin mukaan vähiten korruptoituneita maita ovat Tanska ja Uusi-Seelanti.
Alhaisen korruption maille on tyypillistä hallinnon avoimuus, laaja lehdistönvapaus sekä riippumattomat tuomioistuimet, jotka eivät aseta kansalaisia eriarvoiseen asemaan.
Transparency Internationalin puheenjohtaja José Ugazin mukaan monissa maissa on käännytty kohti populistisia poliitikkoja, jotka lupaavat muutosta nykyiseen järjestelmään ja torjua korruptiota. Usein nämä johtajat kuitenkin rajoittavat lehdistönvapautta, tuomioistuimien riippumattomuutta ja kaventavat kansalaisyhteiskunnan tilaa.
Ugazin mukaan vain sananvapaus, poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyys ja vahvat demokraattiset instituutiot takaavat kansalaisyhteiskunnan ja median kyvyn pitää valtaapitävät tilivelvollisuudessa.
Suomen putoamiseen kolmanneksi monta syytä
Corruption Perceptions Index (CPI) on maailman tunnetuin korruptioindeksi, jossa arvioidaan korruption esiintymistä julkisella sektorilla asiantuntijaorganisaatioiden toteuttamiin survey-tutkimuksiin perustuen. Suomen tilannekuva muodostettiin seitsemän eri tutkimuksen perusteella.
– Esimerkiksi virkarikosepäilyt ovat kasvaneet viime vuosien aikana tasaisesti. Näiden tilastojen valossa sijoituksen tippuminen ei yllätä. Myös mediassa näkyvästi viime vuosien aikana esillä olleet laajat korruptioon liittyvät skandaalit ovat varmasti vaikuttaneet sijoituksen tippumiseen, kertoo Transparency International Suomi ry:n puheenjohtaja Tommi Niinimäki.
Hän huomauttaa, että CPI-indeksin osalta on myös muistettava, että indeksi ei tavoita suomalaiselle yhteiskunnalle tyypilliseksi korruption muodoksi nähtyä rakenteellista korruptiota.
– Rakenteellinen korruptio vääristää instituutioiden perustehtävää ja pahimmillaan demokraattisen yhteiskunnan toimintaa horjuttamalla luottamusta julkisiin instituutioihin ja organisaatioihin, sanoo Niinimäki.
Hänen mukaansa korruption ennaltaehkäisyssä ensisijaisen tärkeää on avoimuuden edistäminen.
– On muodostettava yleisöjulkisuuteen perustava rekisteri kuntien, kuntayhtymien sekä yhtiömuotoisten hankintayksiköiden toteuttamista hankinnoista. Valvontaviranomaisten tulee entistä tarkemmin huolehtia julkisuusperiaatteen toteutumisesta ja hankintamenettelyjen lainmukaisuudesta, ja tähän tulee tarjota riittävät resurssit. Lisäksi on muodostettava väärinkäytösepäilyjä varten anonymiteetin takaava ilmoituskanava, Niinimäki sanoo.