Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn kansallisen riskiarvion, jonka mukaan Suomen turvallisuusympäristöä muokkaavat erityisesti Venäjän pitkäkestoinen uhka, teknologinen murros ja eri riskien aiempaa tiiviimpi keskinäisriippuvuus.
Kansallisessa riskiarviossa ennakoidaan äkillisiä tapahtumia, joilla voisi toteutuessaan olla laajoja vaikutuksia yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Arvio toimii pohjana viranomaisten, yritysten ja muiden toimijoiden varautumiselle.
Arviossa käsitellään yhteensä 24 riskiä. Uusina kokonaisuuksina mukaan on otettu tiedon käytettävyyden häiriintyminen, osaavan työvoiman saatavuus häiriötilanteessa sekä globaalien arvo- ja tuotantoketjujen häiriöiden vaikutukset.
Edellinen kansallinen riskiarvio julkaistiin vuonna 2023.
– Varautumisen merkitys on kasvanut yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Varautumalla vähennetään uhkien realisoitumista ja edistetään yhteiskunnan valmiutta kohdata mahdollisia häiriötilanteita ja kriisejä, sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa sanoo tiedotteessa.
Poliittinen painostus ja informaatiovaikuttaminen korkealla
Sisäministeriön mukaan Venäjän pitkäkestoinen uhka aiheuttaa Suomelle monitasoisia turvallisuushaasteita. Samalla nopeasti etenevä teknologinen kehitys muuttaa toimintaympäristöä ja voi synnyttää uudenlaisia haavoittuvuuksia.
Riskien vaikutuksia on arvioitu suhteessa yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Laajoja seurauksia voisi arvion mukaan olla sotilaallisen voimankäytön lisäksi esimerkiksi sähkönjakelun suurhäiriöllä, tiedon käytettävyyden vakavilla häiriöillä ja pandemialla.
Todennäköisyydeltään korkeiksi arvioidaan muun muassa poliittinen ja taloudellinen vaikuttaminen ja painostus, informaatiovaikuttaminen sekä maastopalot.
Merellisen onnettomuuden riski on puolestaan koholla Venäjän varjolaivaston vuoksi.
Arvio korostaa, että riskit voivat myös vahvistaa toisiaan. Yhden järjestelmän tai toiminnon vakava häiriö voi heijastua nopeasti muille yhteiskunnan osa-alueille.
Riskiarvio ohjaa varautumista
Kansallinen riskiarvio ei sisällä yksityiskohtaisia varautumistoimia. Sen tarkoituksena on antaa organisaatioille yhteinen pohja omien riskien ja niiden vaikutusten arviointiin.
– Suomessa on paljon tekijöitä, kuten vahva viranomaisyhteistyö ja pitkä varautumisen perinne, jotka suojaavat meitä riskien toteutumiselta. Varautumistyö perustuu riskien arvioinnille ja kuuluu osaksi jokaisen toimijan normaalia turvallisuustyötä, varautumisjohtaja Jussi Korhonen sanoo.
Riskiarvio on laadittu laajassa viranomaisyhteistyössä. Työhön ovat osallistuneet sisäministeriön lisäksi muun muassa valtioneuvoston kanslia, muut ministeriöt, Turvallisuuskomitea, suojelupoliisi, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos ja Huoltovarmuuskeskus.
Kansallista arviota täydentävät alueelliset riskiarviot, joissa tarkastellaan eri alueille ominaisia uhkia ja häiriötilanteita. Ne on määrä julkaista syksyllä 2027.