Päästöt laskivat edellisvuodesta 26 prosenttia. Päästöjen lasku jatkui vahvana toista vuotta peräkkäin, sillä vuonna 2013 sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat lähes 11 miljoonaa tonnia, ilmenee Energiateollisuus ry:n (ET) Energiavuosi 2015 -tilastoista.
Päästöjen lasku johtui ennen kaikkea sähkön erillistuotannon vähenemisestä, kun hankintaa voitiin kattaa edullisella tuontisähköllä sekä kotimaisella vesivoimasähköllä. Sähkönkäyttö supistui viime vuonna 1,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Suomessa tuotettu sähkö (66,2 TWh) oli viime vuonna 79-prosenttisesti kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta nousi 6 prosenttiyksikköä ja oli nyt 45 prosenttia. Kotimaisten polttoaineiden osuus oli 50 prosenttia.
– Olemme kehityksessä hyvin sillä polulla, johon energia-alan hiilineutraali visio vuoteen 2050 osoittaa. Euroopan unionissa Suomi on toiseksi suurin uusiutuvien energialähteiden käyttäjä, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen toteaa.
Markkinahinnat alhaalla
Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla jatkoivat laskuaan vuonna 2014 saavutetulta alhaiselta tasolta. Viimeksi alhaisempia systeemihintoja on nähty vuonna 2000. Markkinasähkön hinta on Suomessa ollut nykyistä alempana edellisen kerran vuonna 2004.
Sähkön merkittävästi alentunut markkinahinta on lykännyt monien tuotantoon kaavailtujen investointisuunnitelmien päätöksiä. Näitä päätöksiä saataneen odottaa vielä pitkään, sillä sähkön markkinahinnan nousu ei ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa.
– Sähköntuotannon kannattavuus on nyt kriisissä, lisäksi tuotantotehomme on riittämätön ja järjestelmän säätökykymme heikko. Meillä on jopa todellinen riski siinä, että sähköjärjestelmämme romahtaa, Naukkarinen painottaa.
Energiateollisuus on jo vuosia ollut teollisuudenaloista suurin investoija Suomessa. Kun koko teollisuuden viime vuoden investoinnit arvioitiin 6,0 miljardiksi euroksi, yksin energiainvestointien arvioitiin olevan runsaat 1,8 miljardia euroa eli yli 30 prosenttia koko teollisuuden investoinneista.
– Energia-ala tarvitsee tukipolitiikan sijaan markkinaohjausta. Sähkön tuotantotuet ovat raunioittaneet markkinoiden toimintaa, eikä niitä tule ottaa enää käyttöön nykyisten tukijärjestelmien jälkeen. On luotettava siihen, että markkinat ohjaavat, Naukkarinen sanoo.
Naukkarisen mukaan olennainen kysymys on, miten sähköjärjestelmä saadaan toimimaan kunnolla. Siihen tarvitaan markkina-ajattelun palauttamista, päästöohjausta sekä EU:n 2030-paketin toteuttamista ja päästökaupan uudistusta.
Tuulivoimatuotanto tuplaantui
Tuulivoima ylsi viime vuoden sähkön hankintapaletissa lähes kolmen prosentin osuuteen. Tuulituotannon määrässä mentiin jo yli kahden terawattitunnin (2,3 TWh). Tuotanto kasvoi edellisvuodesta 110 prosenttia.
Tuulivoimakapasiteetti oli vuoden lopussa 1005 MW ja enimmillään tuulivoimalla tuotettiin hetkellisesti sähköä 865 MW.
Vesivoiman osalta vuosi oli ennätyksellinen. Tuotanto kohosi 16,6 TWH:iin, jolla katettiin viidennes sähköntarpeesta. Näin suurta osuutta sähkönkäytöstä ei vesivoimalla ole katettu yli 20 vuoteen.
Normaalia lämpimämpi sää ja hyvä vesivuosi merkitsivät myös sitä, että sähkön nettotuonti laski edellisvuoden ennätyslukemista (18 TWh) 16,3 TWh:iin. Pudotusta oli 9 prosenttia, mutta nettotuonnin osuus hipoi yhä lähes 20 prosenttia.
Tuonti väheni mutta säilyi korkealla tasolla
Jos oli Suomessa hyvä vesitilanne, oli se sitä myös Ruotsissa ja Norjassa, mikä siivitti nettotuonnin pysymistä korkealla tasolla. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista, jonka sähkönvienti kasvoi ennätyslukemiin.
Tuonnin ohella Suomikin vei sähköä – etupäässä Viroon, jonne viety sähkömäärä ylsi viime vuonna 5,0 TWh:iin. Vientimäärä kasvoi 43 prosenttia edellisvuodesta. Vientiä on vauhdittanut vuonna 2014 käyttöön otettu toinen siirtoyhteys Viroon.
Sähköntuonti Venäjältä kasvoi 16 prosenttia – lähes 4 TWh:iin. Se on vähän, kun vertaa huippuvuosien yli 11 TWh:n tuontiin, mutta Venäjän talouskehityksen hiipuessa ja ruplan arvon laskiessa tuonnista on taas ajoittain tullut kannattavaa.
– Vaikka tuonnin sujuvuus kertoo hyvin toimivista pohjoismaisista sähkömarkkinoista, Suomen tuontiriippuvuus huolestuttaa. Tarvitsisimme uutta sähköntuotantokapasiteettia poistuvan kapasiteetin korvaamiseksi, mutta uudet investointipäätökset nykyisessä markkinatilanteessa ovat enemmän kuin haastavia, Naukkarinen korostaa.
Suomi käytti sähköä viime vuonna 82,5 terawattituntia (TWh). Käytöstä katettiin nettotuonnilla 19,8 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 80,2 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi käytöstä 25,0 prosenttia, ydinvoima 27,1 prosenttia, vesivoima 20,1 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima 5,3 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 2,8 prosenttia.