Suomi on ekonomisti Reijo Heiskasen mukaan edelleen Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen turvalliseksi katsottu maa, ja valtion kymmenen vuoden velkakirjojen korko saattaa hyvinkin vielä painua miinukselle Saksan tavoin.
– Brexitin jälkeen Suomen valtion korkojen ero Saksaan nähden hieman nousi, mutta se sitten aika nopeasti tasaantui sille tasolle, missä se viime aikoina on ollut, eli markkinaepävarmuus jäi pohjimmiltaan aika lyhyeksi, Heiskanen arvioi Verkkouutisille.
Heiskanen muistuttaa, että Suomi on yhä turvalliseksi katsottu maa ja luottoluokituksemme on korkea. Suomen valtionlainojen korot ovat Brexitin jälkeen laskeneet muiden mukana. Valtiolainojen korkoja ylipäätänsä painavat epävarma ympäristö ja epäilyt maailmantalouden kehityksestä.
Heiskanen pitää aivan mahdollisena, että Suomen kymmenen vuoden velkakirjojen korko voisi lipsahtaa miinukselle. Eilen keskiviikkona Suomen korko käväisi jo 0,06 prosentissa, ja Saksahan on jo tukevasti miinuksella.
– Kahdeksaan vuoteen astihan Suomen lainojen korot ovat jo miinuksella, hän huomauttaa.
Hän tosin lisää, että nyt kuitenkin liikutaan hyvin matalissa luvuissa ja pyöritään nollan tuntumassa.
Nykyisellä korkotasolla uuden velan hankkiminen ei olisi Suomelle rasite, eikä nykyinen valtiovelan tasokaan ole Heiskasen mukaan ongelma lyhyellä aikavälillä. Hän kuitenkin muistuttaa, että velan kasvu on pidemmän päälle ongelmallista.
Brexitin vaikutukset Suomeen vähäisiä
Brexit hidastaa Suomen talouskasvua Heiskasen mukaan lievästi lyhyellä aikavälillä ja pidemmälläkin, jos Britannia todella lähtee EU:sta.
– Itse uskon, että kun yritetään neuvotella mahdollisimman hyvä diili, vaikutukset jäävät pidemmälläkin aikavälillä pieniksi, mutta epävarmuus lyhyellä aikavälillä tietysti vaikuttaa, hän sanoo.
Brexitin vaikutukset Suomen talouskasvuun on hänen mukaansa kuitenkin aika pieniä. Ehkä suurempi merkitys on maailmantalouden kehityksellä ja muilla murheilla, kuten Italian taloudella.
Kuluttajan näkökulmastakin vaikutukset ovat hänen mukaansa vähäisiä.
– Kuluttajille olennaiset viitekorot säilyvät matalalla. Niissä on tietysti pieniä muutoksia, mutta ne eivät ole olennaisia kuluttajan kannalta, Heiskanen arvioi.