Pösö kirjoittaa blogissaan, että EKP:n valtuuston päätös valtionlainojen ostamisesta on sen saaman valtuutuksen ja ensisijaisen tavoitteen eli hintavakauden ylläpitämisen mukainen. Hänen mukaansa osto-ohjelmasta (OMT) päätettiin tilanteessa, jossa hintavakaus oli uhattuna ja rahapolitiikan välittyminen oli estynyt.
– EKP näkee OMT-ohjelmaa koskevan päätöksensä tarpeellisena, tehokkaana ja sen toimivaltaan kuuluvana, hän kirjoittaa.
Pösön tulkinnan mukaan EU:n perussopimukset sallivat valtion joukkolainojen ostamisen markkinoilta, mutta kieltävät valtioiden rahoittamisen ostamalla niitä suoraan liikkeeseenlaskusta. EKP onkin ostanut kriisivaltioiden lainoja markkinoilta hieman yli sadalla miljardilla. Pariin vuoteen ostoja ei ole tehty.
Spekulointi EKP:n oikeudesta ostaa eurovaltioiden joukkolainoja alkoi viime viikon lopulla Saksan perustuslakituomioistuimen päätettyä pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, onko EKP:n neuvoston syyskuussa 2012 tekemä päätös linjassa EU:n perussopimuksen ja EKP:n toimivallan kanssa.
Tällaista Karlsruhessa istuva tuomioituinen ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt. Päätös EU:n tuomioistuimen ennakkopäätöksen hakemisesta syntyi enemmistöäänin 6 – 2. Lopullisen päätöksen tuomioistuin piti omissa näpeissään..
OMT-ohjelma on sidottu jäsenmaan talouden sopeutumisohjelmien noudattamiseen. Pösön mukaan sopeutumisohjelmat eivät kuitenkaan automaattisesti oikeuta OMT-ohjelmaan, vaan EKP:n neuvosto tekee päätöksen ohjelman aloittamisesta aina rahapoliittisin perustein tapauskohtaisesti ja itsenäisesti.
Kriisivaltioiden joukkolainojen korot laskivat tuntuvasti heti sen jälkeen kun EKP:n pääjohtaja Mario Draghi oli lokakuussa 2012 luvannut tehdä kaiken tarvittavan euron puolustamiseksi eli euroalueen hajoamisen estämiseksi. Sen on tulkittu tarkoittaan myös euromaiden joukkolainojen rajoittamatonta ostamista.