– Kansainväliset kokemukset kertovat, että lainakatto on väline, jolla voidaan asuntoluotonannon liiallista kasvua hillitä, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen sanoi rahoitusjärjestelmän vakautta käsittelevän Euro & talous –julkaisun tiedotustilaisuudessa.
Suomen Pankki on huolissaan siitä, että kotitalouksien velkaantumisen lisääntyminen on ollut nopeaa. Erityisesti yli 300 prosentin velkaantumisasteen kotitalouksien määrä on lisääntynyt. Riskiä lisää se, että korot ovat edelleen hyvin matalalla tasolla.
– Jos korot nousevat, se lisää lainanhoitomenoja huomattavasti. Meillä on karvaita kokemuksia siitä, mitä voi tapahtua, kun korot nousevat.. 90-luvun alussa nähtiin hyvinkin surullisia kohtaloita juurikin tästä syytä ja siksi siihen on syytä kiinnittää huomiota, Hakkarainen sanoi.
Vaikka korkotason nousu ei aiheuttaisi pankeille luottotappioita, se sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia kotitalouksien kulutuskysyntään ja siten reaalitalouteen. Hakkaraisen mukaan olisi tärkeää, että lainakaton suhteen mentäisiin eteenpäin niin, että se saataisiin työkalupakkiin.
– Kuten ministeri Jan Vapaavuori (kok.) totesi, tarvetta juuri nyt tällaisen rakentamiseen ei ole, mutta työkalupakkiin tämä on viranomaisille hyvä saada.
Hakkaraisen mukaan lainakatto ei olisi pysyvästi käytössä, vaan viranomainen eli käytännössä Finanssivalvonta päättäisi sen käyttöönotosta ja tasosta.
– Tällainen mahdollisuus lainakaton käyttöön on hyvä luoda aikana, jolloin ei jouduta välttämättä heti puuttumaan siihen, vaan se tulee työkalupakkiin, Hakkarainen sanoi.
Matalat korot
Suomen Pankin mukaan pankkien vakavaraisuusluvut ovat säilyneet hyvinä ja kannattavuuskin on parantunut. Pankkien kannattavuuden edellytykset kuitenkin heikentyvät matalan korkotason alentaessa korkokatetta. Suuret pankit ovat kompensoineet kannattavuuden heikentymistä kasvattamalla muun muassa sijoitustoimintaansa.
Korkeatuottoisempien sijoitustuottojen hakeminen voi kuitenkin vääristää riskejä ja ylikuumentaa hintoja.
– Osittain matala korkoympäristö kehittyneissä maissa johtaa siihen, että sijoitusvirtoja menee sellaisille alueille, joissa on mahdollisesti enemmän riskiä, Hakkarainen sanoi.
Hänen mukaansa kehittyvissä talouksissa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että sinne tulee paljon sijoituspääomaa, ja mietitty miten sitä voitaisiin hillitä.
Suomen pankkijärjestelmä on hyvin keskittynyt. Siksi Hakkaraisen mukaan tarvitaan hyviä kriisinhallintamekanismeja.