Maailman ja Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet tänä keväänä koronapandemian takia äkillisesti ja merkittävästi.
– Suomen talouden näkymiä synkentävät sekä kansainvälisen taloustilanteen heikkous että kotimaassa käyttöön otetut rajoitustoimet. Myös suomalaisten kotitalouksien ja yritysten luottamuksen heikentyminen varjostaa kasvua, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suomen talous supistuu rajusti koronapandemian vuoksi. Suomen Pankin ennusteen mukaan noin seitsemän prosenttia tänä vuonna.
Suomen Pankin mukaan nopea toipuminen ei näytä kovin todennäköiseltä, ja kokonaistuotannon määrä jää tulevina vuosina pienemmäksi kuin ennen koronakriisiä. Vuosina 2021–2022 talouden ennustetaan kasvavan noin kolme prosenttia.
Osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi
Ennusteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan talouden supistuminen voi jäädä tänä vuonna viiteen prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin riippuen siitä, miten koronaepidemia etenee ja miten sitä onnistutaan hallitsemaan eri puolilla maailmaa.
Kaikki yritykset eivät myöskään selviä taantumasta, ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi.
– Pysyviltä tuotantotappioilta ei todennäköisesti vältytä Suomessa. Talouspolitiikan avulla voidaan kuitenkin vaikuttaa tappioiden suuruuteen, Meri Obstbaum painotti.
Työllisyys heikkenee selvästi vähemmän kuin 1990-luvun lamassa, mutta hieman enemmän kuin finanssikriisin aikana. Työllisyysaste pienenee noin kaksi prosenttiyksikköä vuosina 2020–2021 ja toipuu vain osittain vuonna 2022.
Talouden rakenne painottuu julkiseen kysyntään
Kotimainen kysyntä ja nettovienti supistuvat jyrkästi tänä vuonna. Samalla talouden rakenne muuttuu epäedulliseen suuntaan, yhä enemmän julkisen kysynnän varaan. Koronakriisin akuutti vaihe väistyy vähitellen, ja talous alkaa elpyä yksityisen kulutuksen johdolla.
Ulkomaankauppa ei tue Suomen talouskasvua ennustevuosina, sillä koronakriisin aiheuttama globaalien investointien hyytyminen ja Suomen heikkenevä kustannuskilpailukyky pitävät vientinäkymät hyvin vaimeina. Lisäksi epävarmuus tulevasta jarruttaa kulutuksen ja investointien kasvua rajoitustoimien päättymisen jälkeenkin.
Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee, ja velka kasvaa lyhyessä ajassa paljon. Tähän vaikuttavat verotulojen väheneminen, työttömyysmenojen ja avustusten kasvu sekä valtion toimet talouden sulkutoimien pehmentämiseksi.
Julkisen talouden alijäämän suhde BKT:hen syvenee kahdeksaan prosenttiin ja julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa reiluun 71 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2022 velkasuhde lähenee jo 75 prosenttia ja kasvaa edelleen.
