Suomen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja ulkomailla olivat 57 miljoonaa tonnia, eli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, kertoo Tilastokeskus.
Eniten kasvihuonekaasupäästöjen laskuun vaikutti energiahuollon päästöjen väheneminen. Energiahuollon kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 15 prosenttia vuodesta 2018 lauhdesähkön tuotannon vähentyessä.
Tilastokeskuksen mukaan energiahuollon vuosittaiset päästömäärät vaihtelevat huomattavasti etenkin sähkön tuonnin ja fossiilisen lauhdesähkön tuotannon mukaan, joiden määrät puolestaan riippuvat vesivoiman saatavuudesta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Teollisuuden päästöt laskivat neljä prosenttia. Teollisuuden päästöjen laskuun vaikutti etenkin metalliteollisuuden päästöjen lasku kymmenellä prosentilla teräksen tuotannon vähennyttyä. Kaupan päästöt laskivat viisi prosenttia edellisvuodesta.
Kotitalouksien lämmityksen ja liikenteen päästöt laskivat. Rakennusten lämmityksen päästöt laskivat seitsemän prosenttia, koska sää oli edellistä vuotta lämpimämpi ja energian tarve siten pienempi.
Kotitalouksien liikenteestä syntyneet päästöt puolestaan laskivat kahdeksan prosenttia bensiinin kulutuksen vähentymisen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvun seurauksena.
Bioperäiset hiilidioksidipäästöt, joita ei lasketa kasvihuonekaasupäästöiksi, puolestaan kasvoivat lähes kaksi prosenttia ja olivat 43 miljoonaa tonnia. Kasvun taustalla oli erityisesti biopolttoaineiden käytön lisääntyminen liikenteessä sekä puupolttoaineiden käytön kasvu teollisuudessa ja energiantuotannossa.
Samanaikaisesti kasvihuonekaasupäästöihin kuulumattomat ilmapäästöt pysyivät pääosin edellisvuoden tasolla. Merkittävin muutos päästöissä tapahtui rikkidioksidipäästöissä, jotka laskivat kymmenen prosenttia vuodesta 2018. Tähän kehitykseen vaikutti eniten rikkidioksidipäästöjen lasku 15 prosentilla energiahuollossa kivihiilen kulutuksen vähennyttyä.
Myös hiilimonoksidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt laskivat 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Hiilimonoksidipäästöt syntyvät suurilta osin kotitalouksien puun poltosta ja liikenteestä. NMVOC-päästöjen, eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä syntyy runsaasti maataloudessa ja kotitalouksien puun poltosta. Typenoksidien, hiukkasten ja ammoniakin päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla.