ManpowerGroupin tutkimuksessa 67 prosenttia suomalaisista työnantajista kertoo vaikeuksista täyttää avoimia tehtäviä. Vuonna 2018 luku oli 47 prosenttia.
Pula hakijoista sekä osaamisen ja kokemuksen puute ovat pääsyitä sille, miksi työnantajat eivät löydä sopivia tekijöitä. Nyt vaikeimmiksi koetaan ammattityöntekijöiden, myynnin ja markkinoinnin sekä kuljetusalan ammattilaisten palkkaaminen
ManpowerGroupin Talent Shortage Survey -tutkimuksen mukaan globaali osaajapula on lähes kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana ja on nyt pahimmillaan sen jälkeen, kun kyselyä alettiin tehdä 13 vuotta sitten. Kaikkiaan jo 54 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä raportoi pahenevista rekrytointivaikeuksista. Vuoden aikana henkilöstön löytäminen on hankaloitunut 33:ssa 44:stä kyselyn maasta.
Suomen osaajapula on noussut vaikeimpaan kategoriaan, isojen talouksien rinnalle ja ohikin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa rekrytointivaikeuksista raportoi 69 prosenttia vastaajista, Saksassa ja Ruotsissa 64 prosenttia ja Japanissa 88 prosenttia.
Monissa muissa Euroopan maissa osaajia löytyy vielä huomattavasti helpommin, esimerkiksi Norjassa osaajapulasta kärsii 33 prosenttia työnantajista, Britanniassa 23 prosenttia, Ranskassa 36 prosenttia, Alankomaissa 37 prosenttia ja Sveitsissä 38 prosenttia.
Myös vaikeimmin täytettävien tehtävien järjestys on Suomessa muuttunut viimeisen vuoden aikana. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat nousseet toiseksi vaikeimmin rekrytoitavaksi ryhmäksi, ja IT-asiantuntijat ovat kavunneet listauksessa sijalle neljä.
Vaikeimmin täytettävät työtehtävät Suomessa vuonna 2019:
1. Ammattityöntekijät (esim. sähköasentajat, hitsaajat, mekaanikot)
2. Myynti ja markkinointi (myyntiedustajat ja -päälliköt; graafiset suunnittelijat)
3. Kuljetus ja logistiikka (tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen kuljettajat; jakelu)
4. IT-asiantuntijat (tietoturva- ja verkkoasiantuntijat; tekninen tuki)
5. Rakentaminen (rakennustyöntekijät)
6. Laskentatoimi ja rahoitus (kirjanpitäjät, tilintarkastajat, rahoitusanalyytikot)
7. Terveydenhoito (lääkärit ja sairaanhoitajat; muut terveydenhuollon ammattilaiset)
8. Esimiehet (työnjohtajat, tiiminvetäjät, tarkastajat)
9. Hotelli- ja ravintola-ala (hotelli- ja ravintolatyöntekijät)
10. Insinöörit (kemia; sähkö; maa- ja vesirakennus; konetekniikka)
– Perusasiat, kuten palkka, kehittyminen tai uramahdollisuudet, muodostavat edelleen tarvehierarkian perustan, mutta nykypäivän työelämässä ja merkitystaloudessa on kyse paljon muustakin, sanoo ManpowerGroup Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola.
Hänen mukaansa perustarpeiden rinnalla on jo pitkään vaikuttanut monia muita tekijöitä, jotka liittyvät työn ja vapaa-ajan tasapainoon, valinnanmahdollisuuksiin ja joustomahdollisuuksiin yleensä.
– Kun kilpailu työvoimasta ja osaajista on entisestään kiristynyt, näiden muiden tekijöiden painoarvo kasvaa – joissakin tapauksissa jopa palkkaa tärkeämmäksi, Kariola toteaa.
Hänen mukaansa nuoremmat sukupolvet asettavat oman ainutkertaisen elämänsä etusijalle ja odottavat, että työnantaja kehittää heidän taitojaan ja uraansa, työhyvinvointiaan ja onnellisuuttaan sen lisäksi, että perusasiat ovat kilpailukykyisellä tasolla.
Kariolan mukaan tässä voidaan myös puhua myös siitä, että työnantajan olisi pystyttävä tekemään ihmisistä ”tulevaisuudenkestäviä” niin, että he pärjäävät yhä nopeammissa muutoksissa ja samalla parantavat työmarkkina-arvoaan tulevia työpaikkoja silmällä pitäen.
– Urapolut yhdellä työnantajalla lyhenevät, mutta työuran kokonaiskesto tullee olemaan nykyistä pidempi. Siksi tarvitaan myös enemmän joustavuutta ja taukoja, jotka mahdollistavat pidempään työelämässä pysymisen.
ManpowerGroup tilasi kaksiosaisen tutkimuksen työmarkkinoiden osaamisvajeeseen liittyvistä haasteista organisaatioissa sekä ihmisten työhön liittyvistä asenteista ja odotuksista.
Infocorp suoritti kvantitatiivisen osaamispulaa koskevan tutkimuksen, johon osallistui yli 24[nbsp]000 työnantajaa kuudelta eri toimialalta 44 maassa. Reputation Leaders suoritti kvantitatiivisen maailmanlaajuisen tutkimuksen, johon osallistui 14[nbsp]091 työntekijää, miehiä ja naisia yhtä paljon. Tutkimus koski kaikkia aloja ja se tehtiin 15 maassa. Vastaajien ikä oli 18–79 vuotta.