Opetusosaamista halutaan viedä kehitysmaihin

Suomi 'koulutuksen suurvaltana' voisi vaikuttaa aktiivisemmin opetuskriisien ratkaisuun.

Suomen tulee osallistua aktiivisemmin kehitysmaiden koulutuskriisin ratkaisemiseen, todetaan torstaina julkaistussa ulkoministeriön työryhmän selvityksessä.

– Suomi on koulutuksen suurvalta. Opetusjärjestelmämme erinomaisten tulosten ja maailmanmaineen pohjalta on perusteltua, että aihepiiri nousee keskeisemmäksi osaksi kehityspolitiikkaa niin sisällöllisesti kuin rahallisissakin panostuksissa, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) toteaa tiedotteessa.

Kehitysmaissa koulunkäynti on viime vuosikymmenten kuluessa lisääntynyt, mutta oppimistulokset ovat huonoja. Jos asiaan ei saada muutosta, saattaa arvioiden mukaan jopa joka toinen maailman lapsi ja nuori päättää koulutiensä ilman perustason luku- ja laskutaitoa vuonna 2030.

Suomen pitkäjänteinen koulutustuki on tuottanut merkittäviä tuloksia esimerkiksi Etiopiassa. Opetusalan osaamista halutaan jakaa myös muille opetuskriisistä kärsiville alueille.

– Koulutusjärjestelmämme perustuu yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja ammattitaitoisiin opettajiin. Nämä vahvuutemme kiinnostavat myös kehitysmaissa, joissa oppimisen kriisin on vakavin, Virolainen kertoo.

Selvityksessä suositellaan muun muassa rahoituksen lisäämistä, oman koulutuspoliittisen kokonaisuuden luomista kehitysyhteistyöhön kokonaisuuteen sekä aktiivisempaa osallistumista kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin.

– Tarve osaamisellemme on valtava. Suomen asiantuntemuksesta ollaan kansainvälisillä foorumeilla erittäin kiinnostuneita ja meistä puhutaan, mutta usein emme itse ole näissä pöydissä mukana, työryhmän johtaja ja taloustieteen tohtori Ritva Reinikka sanoo.

Mainos