Nettomaksu pieneni jyrkästi toissa vuodesta, jolloin se oli 809 miljoonaa euroa. Pieneneminen johtui pääasiassa maatalouden kehittämistukien maksatusten siirtymisestä vuodelle 2015. Samalla Suomi putosi pienimpien nettomaksajien joukkoon.
Suomi on kuulunut EU-budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001. Nettosaaja Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000.
Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 488 miljoonaa euroa eli 89 euroa asukasta kohden. Nettomaksu pieneni 321 miljoonalla eurolla toissa vuodesta, jolloin se oli 809 miljoonaa euroa eli 148 euroa asukasta kohti. Nettomaksu oli 0,23 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon.
Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja.
– Suomi on nettomaksaja ja tulee olemaan nettomaksaja koko nykyisen rahoituskehyskauden ajan, koska Suomi on keskimääräistä vauraampi EU-maa. Jatkossa Suomen nettomaksuasema noussee hieman, kun rahoituskauden ohjelmat ja niihin liittyvät maksatukset vakiintuvat ja EU:n tuloja koskeva uusi omien varojen järjestelmä tulee voimaan, sanoo budjettineuvos Panu Kukkonen.
Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,46 prosenttia. EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,02 prosenttia.
Suomen valtion tulot EU:lta kasvoivat toissa vuodesta lähes 268 miljoonalla eurolla.
Maataloustuet ja maaseudun kehittämistuet kasvoivat 339 miljoonalla. Maaseudun kehittämistuet kasvoivat voimakkaasti viime vuonna, koska maatalouden kehittämisohjelma hyväksyttiin vasta loppuvuodesta 2014 eikä valtaosaa tuista ehditty maksaa saman vuoden puolella. Kasvun taustalla oli siis lähinnä ohjelmakausien vaihtuminen.
Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyvät tulot kasvoivat lähes 76 miljoonalla eurolla. Ohjelmasta rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita.
Sen sijaan Suomen saamat rakennepoliittiset tuet jatkoivat edelleen laskuaan. Ne putosivat toissa vuodesta lähes 144 miljoonalla eurolla. Kehitys heijastaa sitä, että rakennepoliittiset tuet kohdentuvat yhä enemmän EU:n köyhimpiin jäsenvaltioihin.
Suomi maksoi EU:lle yhteensä 1 729 miljoonaa euroa viime vuonna. Maksut laskivat 48 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 135 miljoonaa euroa, joka oli 7,8 prosenttia Suomen maksuista EU:n budjettiin.
Hollanti suurin nettomaksaja
Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Hollanti (0,54 %), Ruotsi (0,48 %) ja Saksa (0,46 %). Toissa vuonna kärjessä olivat samat maat, joskin Saksa oli tuolloin Ruotsin edellä.
Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (225 euroa asukasta kohden), Hollanti (218 euroa) ja (Britannia) 177 euroa.
Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Bulgaria (5,33 %), Unkari (4,38 %) ja Slovakia (4,07 %). Toissa vuonna kolmen kärki oli Unkari, Bulgaria ja Liettua.
Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Slovakia (571 euroa asukasta kohden), Tshekin tasavalta (540 euroa) ja Unkari (471 euroa).