Suomen asema lähellä Natoa ilman jäsenyyttä kerää sekä kehuja että ihmetystä. Osa ulkomaalaisista tutkijoista ihmettelee, miksi Suomi panostaa yhteistyöhön ottamatta kuitenkaan turvatakuita. Toisaalta taas Suomen politiikkaa pidetään viisaana ottaen huomioon kansalaismielipide, joka on jäsenyyttä vastaan.
Tukholman kansainvälisessä rauhantutkimusinstituutti Siprissä vierailevana tutkijana toimiva Carrie Weintraub arvioi, että Suomi on pelannut korttinsa fiksusti. Suomi on niin lähellä Natoa, kun vain pääsee olematta varsinainen jäsen. Edistynyt kumppanuus (enhanced opportunity partnershippiä eli EOP) antaa mahdollisuuden harjoitella ja kehittää omaa puolustusta Naton rinnalla eri tavalla kuin tavallinen kumppanimaa.
– Niin kauan, kun enemmistö suomalaisista on jäsenyyttä vastaan, on nykyjärjestely toimiva tapa Suomelle kuoria kermat molempien kakkujen päältä, tutkija summaa, Verkkouutisille.
Edistynyt kumppanuus herättää myös soraääniä. Atlantic Councilin tutkija Johan Raederin mukaan eräät jäsenmaat kyseenalaistavat, miksi Naton pitäisi toimia näin tiiviissä yhteistyössä Suomen kaltaisen kumppanin kanssa. Suomi ei jaa yhteisen puolustuksen taakkaa ja toimii kansallinen etu edellä. Jäsenet ihmettelevät, miksi kumppanille pitäisi antaa mahdollisuus vaikuttaa jäsenten päätöksiin.
Suomen EOP-status on määräaikainen. Jatkosta päätetään Natossa vuonna 2017. Tutkijan mukaan kumppanuutta voidaan kritiikistä huolimatta jopa syventää sotilaallisen yhteistyön osalta entisestään. Suhteen tiivistäminen on järkevää paitsi Suomelle, ennen kaikkea Natolle itselleen. Samaa mieltä on Weintraub.
– Suomi panostaa Nato-yhteistyöhön nyt enemmän kuin moni varsinainen Nato-jäsenmaa. Eräät maat osallistuvat esimerkiksi harjoituksiin harvemmin.
Ulkomaalainen Nato-virkamies näkee kuitenkin Suomen turvallisuustilanteen heikkona Itämeren aluetta kuristavien uhkien valossa.
– Mikä muu valtio maailmassa haluaa vain antaa, ei saada? Natolla ei ole mitään velvoitteita Suomea kohtaan. Nykytilanne on lose–lose-häviö sekä Natolle että Suomelle.
Ukraina muutti Natoa
Nato on kokenut muodonmuutoksen. Suurin syy muutokseen on tunnetusti Venäjä. Venäjän voimankäyttö Ukrainan kriisissä, terrorismin nousu ja muut globaalit turvallisuusuhat ovat saaneet Naton palaamaan juurilleen. Se hoitaa taas tehtävää, jota varten liitto alun perin perustettiin. Sotaharjoituksissa harjoitellaan nyt tilanteita, joissa jäsenmaahan kohdistuu aseellinen hyökkäys.
– Mikä muu kansainvälinen järjestö on kyennyt luomaan nahkansa näin nopeasti? kysyy Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaa.
Alle kahdessa vuodessa kriisinhallintajärjestöstä on kuoriutunut jäsentensä puolustuksesta huolehtiva liitto. Kriisinhallinta on tehnyt tilaa perinteisille sotaharjoituksille, mikä rajaa kumppanimaiden roolia. Suomen onnena on ollut edistynyt kumppanuus (EOP).
– EOP on luonut Suomelle uusia poliittisia yhteistyö- ja keskustelumahdollisuuksia, kiittelee puolustusministeri Jussi Niinistö.
Niinistön mukaan status lähettää maailmalle poliittisen signaalin, että Suomi tekee käytännönläheistä yhteistyötä Naton kanssa.
Toimittaja: HELI SATULI