Metsässä talvensa viettävien lajien runsaus on sen sijaan puoliintunut samassa ajassa.
Tulokset selviävät äskettäin Journal of Avian Biology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
– Kaupunkien linnut ovat hyötyneet muun muassa talviruokinnan lisääntymisestä aina 1960-luvulta lähtien, kertoo tutkija Sara Fraixedas Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Vesilintujen talvisen runsastumisen taustalla ovat puolestaan lämmenneet alkutalvet, joiden ansiosta vesistöt pysyvät avoimena yhä pidempään.
– Vesilinnut talvehtivat yhä pohjoisempana ilmaston lämpenemisen myötä. Sen myötä Suomella onkin tulevaisuudessa entistä suurempi vastuu Euroopan talvehtivista vesilinnuista, sanoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Talviaikaisen metsälinnuston jo pitkään jatkunut väheneminen on ilmeisesti seurausta metsärakenteen muutoksista. Metsämaiden käsittely vaikuttaa lintumääriin, koska talviset lintutiheydet ovat viisi kertaa korkeampia metsissä kuin hakkuilla tai taimikoilla.
Vanhat metsät vähenivät eniten 1950-luvulta 1980-luvulle, jona aikana muun muassa kanalintukannat romahtivat monin paikoin.
Talvilaskentojen perusteella metsälinnuston alamäki näyttäisi kuitenkin jatkuneen vielä 1990-luvun jälkeenkin, joskin vuosien välinen vaihtelu on suurta muun muassa puiden siemensadon vaihtelun takia.
Tutkimuksen mukaan viimeaikainenkin taantuminen viittaa siihen, että metsien käsittely todennäköisesti heikentää edelleen metsälinnuston tilaa.