Suomi on linjauksen mukaan pieni korkean tulotason avotalous, jonka menestyminen perustuu jatkuvaan uudistumiseen. Teollisuudella on edelleen talouden palveluvaltaistumisesta huolimatta keskeinen merkitys. Teollisuus on usein innovaatioiden, viennin ja kansantalouden moottori. Myös palveluliiketoiminta sulautuu usein teollisuuden kylkeen.
– Yritykset ovat luoneet kasvun ja viime kädessä vastanneet onnistuneista liiketoimista. Valtiolla on ollut ja on yhä intressi edistää menestyvää liiketoimintaa. Julkisen vallan keinot muuttuvat siinä missä markkinat ja toimintaympäristökin. Valtio pystyy rakentamaan kannustavaa toimintaympäristöstä, mutta yritystoiminnan vastuu on yrityksillä itsellään, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ministeriön tiedotteessa.
Valintoja pakko tehdä
Globalisaation myötä on yhä vaikeampaa ennustaa toimialojen kehitystä, jolloin valinnat epäonnistuvat helposti. Suomen kaltainen pieni ja resursseiltaan rajallinen maa joutuu joka tapauksessa tekemään valintoja.
Suomen luontaiset mahdollisuudet ovat innovaatiovetoisilla toimialoilla ja raaka-aineresurssiemme hyödyntämiseen liittyvillä toimialoilla. Sopivia painopisteitä olisivat ainakin cleantech, bio- ja luonnonvaratalous sekä digitalisaatio ja uudet tuotantoteknologiat. Tämä ei kuitenkaan sulje muita toimialoja ja teknologioita lähtökohtaisesti ulos.
– Biotaloudessa on kyse pitkälti metsäteollisuutemme uudistumisesta, cleantechissa teknologiateollisuuden uudistumisesta. Lisäksi digitalisaatio on suuri globaali trendi ja vaikuttaa eri aloilla. Nämä teemat vastaavat osuvasti globaaliin kysyntään hyödyntäen samalla suomalaista huippuosaamista, Vapaavuori kertoo.
Ilman markkinoillepääsyä ja vapaata kilpailua Suomi ei Vapaavuoren mukaan olisi koskaan saavuttanut suurten varjossa sitä asemaa, mikä sillä nyt on.
– Tästä syystä lähtökohtamme on edelleen edistää kansainvälistä vapaakauppaa. Tämän avulla voimme luoda yrityksillemme hyvä asema globaaleissa arvoketjuissa, Vapaavuori mainitsee.
Arvonlisän syntyminen oleellista
Yksittäisen maan bruttokansantuotteen kannalta on oleellista, missä määrin kansainvälistyneiden yritysten arvonlisä syntyy kyseisessä maassa. Yritystasolla arvonlisä vastaa kyseisissä maissa olevien yksiköiden synnyttämää jalostusarvoa.
Ministeriön linjauksessa todetaan, että teollisuuden jalostusarvo voi kasvaa kahdella päätavalla, joko myytyjen tuotteiden ja niihin liittyvien palvelujen määrän kasvattamalla tai niiden yksikköarvoa kasvattamalla.
Jälkimmäisessä vaihtoehdossa tuotteesta saadaan parempi hinta, vaikka tuontipanosten hinta pysyisi ennallaan tai kasvaisi hitaammin. Tämä kasvattaa tuotteen jalostusarvoa. Sen kasvu edellyttää innovaatiotoimintaa, joka voi yhtä hyvin olla niin teknologiaan liittyvää kuin vaikkapa brändin luomista.
Jalostusarvon kasvattaminen edellyttää ministeriön linjauksen mukaan teollisuuden osalta Suomessa neljää siirtymää. Globaalit kasvutrendit pitäisi tunnistaa mahdollisimman aikaisin. Suomi tarvitsee uusia teollisia innovaatioita.
Yritysten tulisi pyrkiä ottamaan haltuunsa koko teollinen arvoketju asiakastarpeesta tuotekehitykseen, valmistukseen ja palvelu- ja ylläpitotoimintoihin asti. Valtiovallan tehtävä on pyrkiä vahvistamaan teollista yrityspohjaamme ja huolehtia siitä, että arvoa kanavoituu yritystemme globaaleista liiketoiminnoista myös Suomeen.
Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuuspoliittinen linjaus Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta julkaistiin Helsingissä keskiviikkona.
Lue myös: Akava kiittelee hallituksen teollisuuspoliittista raporttia