Parhaimmassa tapauksessa vienti kääntyy kilpailukyvyn paranemisen myötä vihdoin nousuun. Kilpailukyvyn paraneminen on seurausta kilpailukykysopimuksesta, jonka arvioidaan parantavan Suomen kustannuskilpailukykyä kolmella prosentilla.
Danske Bank huomauttaa tiistaina julkaistussa ennusteessaan, että pahimmassa tapauksessa ”kansainvälinen suhdannetilanne heikkenee ennen kuin Suomen vientiteollisuus pääsee jaloilleen”.
Uuden kriisin iskiessä, Suomen pitäisi painottaa entisestään rakenteellisia uudistuksia ja julkisten menojen lisäleikkauksia Danske Bankin ekonomistien mukaan.
Maailmantalous on jatkanut jo kohtuullisen pitkään toipumista, mutta Suomi on jäänyt siitä suhdannesyklistä väliin vuodesta 2008 lähtien.
Pankki ennustaa Suomelle vaimeaa talouskasvua kuten kaikki muutkin talousennusteet. Kestävämpi kasvu edellyttäisi kasvua viennissä ja investoinneissa, mutta ne ovat riippuvaisia kansainvälisestä talouskehityksestä. Kulutuksen kasvukin hiipuu, jos viennistä ei lähivuosina löydy vetoa.
Danske Bankin ekonomistien mielestä valtiovallan ei kannata toteuttaa julkisten menojen leikkauksia tavalla, joka jarruttaisi talouskasvua olennaisesti, koska velka ei ole vielä saavuttanut ”vaarallisen korkeaa tasoa”.
Suomi ei kuitenkaan välttämättä ole kaukana vaarallisen korkeasta velan tasosta, jos uusi kriisi iskisi.
Ekonomistit arvioivat valtion ensi vuoden budjetin aavistuksen kasvua tukevaksi. He pitävät budjetin lievästi elvyttävää vaikutusta perusteltuna, mutta varoittavat pysäyttämästä rakenteellisia uudistuksia ja tarpeettoman byrokratian karsimista.
Danske Bankin ekonomistien mukaan maailmalla on runsaasti epävarmuustekijöitä, jotka ”kärjistyessään johtaisivat odotettua heikompaan talouskehitykseen myös Suomessa”.
Danske Bank ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,0 prosenttia. Viennin ennustetaan kasvavan tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.