Sisäisen turvallisuuden strategia on tiekartta, jonka avulla pyritään siihen, että Suomesta tulee hallitusohjelman 29.5.2015 vision mukaisesti maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä.
Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta torstaina.
Strategian mukaan Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi, ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Täsmällisten ennusteiden laatiminen edes verraten lyhyellä aikavälillä ei ole mahdollista.
– Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen ovat monimuotoisen syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia, strategiassa todetaan.
Suomen julkisen talouden tila asettaa julkisen hallinnon rakenteille ja palveluille kovan uudistumispaineen, jolla saattaa olla turvallisuusheijastuksia.
– Maamme korkea koulutus-, turvallisuus- ja teknologinen taso on merkittävä kansainvälinen kilpailutekijä. Korkean teknologian turvallisuus on erityinen voimavara- ja osaamishaaste.
Strategian mukaan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen.
– Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Strategia esittelee kahdeksan toimenpidekokonaisuutta, joilla hallitaan Suomen sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavia muutosvoimia.
1. Analysointi ja ennakointi
Tarkoituksena on tehdä jatkuvaa analyysiä ja tuottaa tutkimuksiin, selvityksiin ja tilastoaineistoihin perustuvaa ilmiötasoista ennakointitietoa sisäisestä turvallisuudesta julkishallinnolle, elinkeinoelämälle sekä kolmannelle sektorille.
Ennakoinnin tavoitteena on vastata monimutkaisiin turvallisuusongelmiin nykyistä aiemmin ja nopeammin sekä oikeasuhtaisesti ja kustannustehokkaasti.
– Luodaan sisäisen turvallisuuden strategisen tason analyysi- ja ennakointitoiminto valtioneuvostotason johtamisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon sekä sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyön tueksi.
– Analysointi- ja ennakointitoiminto kerää, analysoi ja raportoi tietoa keskeisiksi tunnistetuista sisäisen turvallisuuden ilmiöistä.
– Luodaan tutkimus- ja rahoitusyhteistyön rakenteet ja käytännöt sisäasiainhallinnon ja Eurooppalaisen hybridiuhkien osaamiskeskuksen (Hybrid COE) välille, keskittyen erityisesti henkisen kriisinkestokyvyn kysymyksiin.
2. Toimivaltuudet ja suorituskyvyt
Turvallisuusviranomaisten ydintoimintojen ja palvelutason pitää olla turvattuja. Turvallisuusympäristön muutoksiin vastataan ajanmukaistamalla turvallisuusviranomaisten tilannekuvaa, toimivaltuuksia sekä parantamalla viranomaisten suorituskykyä.
Nyt yhteiskunnan mahdollisuudet reagoida kansalliseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin ovat kestämättömässä epäsuhdassa uhkien toteutuessaan aiheuttamien vahinkojen kanssa. Uusien uhkien ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi terrorismi sekä hybridi- ja kyberuhkat, jotka voivat olla myös voimapolitiikan välineitä.
– Varmistetaan viranomaisten pitkän aikavälin resurssisuunnittelu.
– Tarkennetaan viranomaisten normaali- ja poikkeusolojen toimivaltuudet sekä virka-apumenettelyt, ja toteutetaan lainsäädäntöhankkeita hybridi- ja informaatiovaikuttamisen uhkiin varautumiseksi, laittomaan maahantuloon varautumiseksi sekä terrorismiin, ääriliikkeisiin ja järjestäytyneeseen sekä verkko‐ ja talousrikollisuuteen varautumiseksi ja vastaamiseksi. Päivitetään terrorismin torjunnan strategia.
– Luodaan poliisille ja rajavartiolaitokselle myös normaalioloissa käytettävissä olevat reservit ja harjoitetaan niitä. Valmistellaan tarvittavat säädösmuutokset.
– Toteutetaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten tarvittavia kalusto- ja järjestelmähankintoja suuronnettomuuksiin, terrorismiin, hybridiuhkiin, verkkorikollisuuteen ja muihin muuttuneen toimintaympäristön uhkiin vastaamiseksi.
– Vahvistetaan itärajan valvontaa sekä rajatarkastuksia ja poliisin näkyvyyttä sekä toimintavalmiutta varmistamalla poliisimiesten riittävä vahvuus, päivitetään varautumissuunnitelmat ja tiivistetään yhteistyötä Frontexin kanssa.
– Täsmennetään valtioneuvoston tilannekeskuksen, sisäministeriön, puolustusministeriön, muiden ministeriöiden sekä turvallisuuskomitean kesken reaaliaikaisen tilannekuvan toimintamalli hallituksen esityksen laiksi valtioneuvoston tilannekeskuksesta mukaisesti.
– Tehostetaan tiedonvaihtoa sisäasiainhallinnon viranomaisten ja valtioneuvoston tilannekeskuksen välillä liittyen sellaisten häiriötilanteiden havaintoihin, joiden voidaan katsoa liittyvän mahdolliseen hybridivaikuttamiseen.
– Kehitetään strategista turvallisuusviestintää osana viranomaisten tavanomaista viestintää ja kriisiviestintää yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
– Hyödynnetään siviilitiedustelua täysimääräisesti kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi terrorismilta, laittomalta tiedustelutoiminnalta ja muilta uhkilta.
– Laaditaan kyberrikollisuuden ennalta estävän toiminnan toimenpideohjelma.
3. Arjen turvallisuus
Tarkoituksena on varmistaa, että viranomaisten ja oikeusjärjestelmän toiminta sekä rikoksia ennalta estävät palvelut sovitetaan yhteen siten, että ne vähentävät syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuutta mahdollisimman tehokkaasti. Nuorten syrjäytymiskehitykseen puututaan mahdollisimman varhain moniammatillisin keinoin.
Pyritään toimimaan aktiivisesti ikääntyneiden, lasten ja nuorten turvallisuuden parantamiseksi sekä alueellisen segregaation ehkäisemiseksi kasvukeskuksissa.
– Laaditaan syrjäytymiseen liittyvän rikollisuuden vähentämisen toimintamalli, jossa rikosprosessiin sovitetaan yhteen eri viranomaisten toiminnot ja muiden, ennalta ehkäiseviä palveluita tuottavien tahojen toimenpiteet koordinoidusti ja yksilön tarpeet huomioiden.
– Luodaan toimintamallit sekä ohjeet viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen keskinäiseen turvallisuusuhkia koskevan tiedon vaihtoon erityisesti moniammatillisessa työssä. Varmistetaan turvallisuusviranomaisten ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö mielenterveysongelmista johtuvan väkivallan ja rikollisuuden ennalta-ehkäisemiseksi. Selvitetään mahdolliset säädösmuutostarpeet ja toteutetaan ne.
– Hyödynnetään järjestelmällisesti kouluterveyskyselyjä nuorten turvallisuuden parantamisessa ja syrjäytymisestä johtuvien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyssä.
– Päivitetään ikääntyneiden turvallisuusohjelma (2011). Ohjelman suositukset ja ratkaisut viedään osaksi maakuntien ja kuntien turvallisuussuunnittelua. Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyneiden yhdenvertaisiin osallistumismahdollisuuksiin turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
– Vahvistetaan kaupunkien kykyä ehkäistä kaupunkien sisäistä segregaatiokehitystä monimuotoisesti.
4. Turvallisuusosaaminen ja kriisinsietokyky
Kriisinkestokyvyllä tarkoitetaan sitä, että yksilöillä on valmiudet kohdata erilaisia häiriötilanteita, joita ei hyvälläkään viranomaistoiminnalla voida ennalta estää tai ennakoida, sekä toipua niistä nopeasti.
Tarkoituksena on kehittää yhteiskunnan ja yksilöiden kriisinkestokykyä verkostomaisella yhteistyöllä valtioneuvoston, järjestöjen, yhdistysten ja elinkeinoelämän kanssa.
Kolmas sektori on keskeinen toimija yksilöiden kriisinkestokyvyn parantamisessa. Järjestöt toimivat lähellä kansalaisia ja tarjoavat monenlaisia oppimisen, osallistumisen sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Pyritään tukemaan ja vahvistamaan erityisesti lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien tahojen turvallisuusosaamista eri kohderyhmien tarpeet ja vahvuudet huomioiden.
– Laaditaan ja toimeenpannaan toimintaohjelma kansalaisten kriisinkestokyvyn pa¬rantamiseksi yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa.
– Tuotetaan ratkaisut ja suositukset yksilön ja yhteisöjen valmiuksiin, osaamiseen ja tietoihin varauduttaessa erilaisiin turvallisuustilanteisiin 72 tuntia –varautumiskonseptin mukaisesti sekä hyödyntäen arjen turvallisuuteen liittyvien ohjelmien tuloksia. Keskitytään erityisesti henkiseen kriisinkestokyvyn edistämiseen ja ajankohtaisiin turvallisuusosaamisen haasteisiin, kuten informaatio- ja hybridivaikuttamiselta suojautumiseen.
– Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen turvallisuusosaamisen vahvistamiseen suunnattua täydennyskoulutusta kohdennetaan erityisesti varhaiskasvatuksen johtajille sekä koulujen ja oppilaitosten rehtoreille.
– Vahvistetaan lasten ja nuorten turvallisuustaitoja opetuksessa sekä vahvistetaan lasten ja nuorten monilukutaitoon liittyvää osaamista. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä ja se linkittyy vahvasti tieto- ja viestintäteknologian taitoihin.
– Lisätään Suomen turvallisuuden kannalta merkityksellistä tutkimustietoa terrorismista ja väkivaltaisesta radikalisoitumisesta sekä hybridiuhkista.
5. Turvallisuuden innovaatiot
Sisäisen turvallisuuden innovaatio-ohjelmalla toteutetaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita julkisten palveluiden digitalisoinnista sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantajana.
Tavoitteena on hyödyntää turvallisuustyössä tehokkaasti uutta teknologiaa ja tuottaa innovatiivisia palveluita. Tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantavia digitaalisia julkisia palveluja ja toimintatapoja tavoitellaan uudella teknologialla.
– Laaditaan ja toteutetaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja suomalaisen elinkeinoelämän yhteinen turvallisuuden innovaatio-ohjelma. Valmistelussa huomioidaan kansainväliset mallit ja hyvät käytännöt.
6. Sisäisen turvallisuuden ohjaus
Pyritään luomaan ilmiöpohjaisesti yhteen toimiva ohjausjärjestelmä uusiin ja monimutkaisiin sisäisen turvallisuuden ilmiöihin vastaamiseksi.
Monimutkaistuva turvallisuusympäristö, uudet turvallisuushaasteet ja niiden juurisyyt eivät noudata vanhoja hallinnonalojen rajoja. Suuri osa ongelmista edellyttää useiden hallinnonalojen samanaikaisia ja yhteen sovitettuja toimia, jotta niihin voidaan vastata yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaasti.
Tämän toteutuminen edellyttää ilmiölähtöistä ja poikkihallinnollista tietoa ja osaamista sisäisestä turvallisuudesta ja sen johtamista eri tasoilla.
7. Maakuntien ja kuntien turvallisuustyö
Turvallisuussuunnittelu, ennalta estävä turvallisuustyö ja varautuminen ovat osa uusien maakuntien tehtäviä. Maakunnilla on myös mahdollisuus ohjata kunnissa tapahtuvaa turvallisuustyötä.
Arjen turvaa halutaan parantaa varmistamalla maakuntauudistuksessa sellaiset turvallisuusyhteistyön rakenteet, missä viranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt tekevät laaja-alaista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
8. Seuranta
Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpano ja seuranta järjestään avoimella ja vuorovaikutteisella tavalla yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta. Sisäisen turvallisuuden työn ytimessä on yhteinen tietopohja, jäsennelty ja analysoitu tieto, sekä tämän tiedon viestiminen monipuolisesti kaikille sisäisen turvallisuuden työhön kytkeytyville sidosryhmille.
– Perustetaan sisäisen turvallisuuden palveluväylä, joka toimii vuorovaikutteisena yhteistyöalustana asiantuntijoille, sidosryhmille ja kansalaisyhteiskunnalle sekä strategian toimeenpanon seurannan kanavana.
– Palveluväylän hallinnoinnin päävastuu on sisäministeriöllä, mutta sisällön tuotan¬nosta vastaa laaja poikkihallinnollinen ryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki sisäisen turvallisuuden strategiatyöhön kytkeytyvät toimijat (viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt, tutkimuslaitokset).
– Palveluväylä kerää yhteen sisäisen turvallisuuden strategiaan liittyvät hankkeet, kokeilut, toimintamallit, informaation, sosiaalisen median ja tutkimuksen. Sisältö käsittää lisäksi erilaisten verkostojen sekä seminaarien tietoja. Sisältö jäsentyy ilmiölähtöisesti.
