Pankin suhdannekatsauksen mukaan erityisen myönteistä oli keskeisten kysyntätekijöiden selvä piristyminen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Myös työllisyyskasvu on jatkunut vahvana.
BKT kasvoi 2,2 prosenttia viime vuonna eli prosenttiyksikön euroalueen keskiarvoa ripeämpää vauhtia. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala pitää Suomen talouden nykyvirettä edelleen vähintäänkin kohtuullisena.
– Toisaalta on sanottava, että kysynnän kehitys oli vuonna 2018 kokonaisuutena pettymys. Varastojen kertyminen selitti BKT-kasvusta poikkeuksellisen suuren osan. Myös tuonti kasvoi huomattavasti vientiä nopeammin, joten nettovienti itse asiassa supisti talouskasvua, hän toteaa.
– Työllisyyden ja palkkasumman voimakkaasta kasvusta huolimatta myös yksityisen kulutuksen kasvu jäi vaisuksi. Tämä ei sinänsä yllätä, koska jo jonkin aikaa on ollut nähtävissä, että kotitalouksien säästämisinto on nousussa. Kotitalouksien velkaantumishuolien näkökulmasta tämän voi toki nähdä tervetulleenakin kehityksenä, Vesala jatkaa.
Talouden vahvan loppuvuoden ansiosta ns. kasvuperintöä siirtyy kuluvalle vuodella aiempaa enemmän. Samaan aikaan kuitenkin kansainvälisen talouden suhdanneongelmat ovat osoittautumassa ennakoitua vakavammiksi, joten ennusteisiin kohdistuu myös alasuuntaisia riskejä.
Vesalan mukaan näkymässä tapahtuneet muutokset ovat toistaiseksi kutakuinkin tasapainossa, joten pankki pitää vuosien 2019-2020 BKT-ennusteet ennallaan eli 1,4 ja 1,2 prosentissa.
Työttömyysasteeksi Säästöpankki povaa tälle vuodelle 6,5 prosenttia ja 6,4 ensi vuodelle.
Kaksi epävarmuustekijää ylitse muiden
Säästöpankin mukaan Suomen kasvunäkymälle on kaksi riskitekijää ylitse muiden. Ensimmäinen niistä on kysymys, kuinka voimakkaasti kotimainen rakentaminen hidastuu.
– Asuinrakentaminen oli erityisesti 2016 aivan keskeinen talouskasvun ajuri. Vaikka sen suhteellinen merkitys on nousukauden edetessä vähentynyt, rakennussyklin hiipuminen on keskeisin kotimainen riski talouden kasvuluvuille, Vesala sanoo.
Toinen riskitekijä liittyy maailmantalouden yleiseen toimintaympäristöön. Talouskasvu on jo selvästi hidastunut euroalueella ja Kiinassa. Yhdysvalloissa noususuhdanne on toistaiseksi pitänyt parhaiten pintansa, mutta sielläkin ensimmäiset heikkenemisen merkit ovat jo näkyvissä.
– USA:n talouden kehitys on tällä hetkellä kiinnostuksen kohde numero yksi. Mikäli kasvunäkymä alkaa merkittävästi jäähtyä myös siellä, on koko maailmantalouden suhdanne pahassa pinteessä. Tämä olisi Suomellekin erittäin huono uutinen. Suomen talous seuraa usein maailmantalouden trendimuutoksia ikään kuin vipuvarren päästä – viiveellä, mutta laajemmalla heilurilla, Vesala kuvailee.
Työllisyyskehitystä tukeva talouskasvu on jatkunut vahvana aivan viime aikoihin saakka. Työllisyysaste on noussut reilusti hallituksen tavoitteleman 72 prosentin yläpuolelle, 72,6 prosenttiin. Työttömyysasteen trendi puolestaan on laskenut 6,4 prosenttiin, mikä kolkuttelee jo 2000-luvun alimpia tasoja.
– Nykyisen hallituskauden aikana 15-74-vuotiaiden työllisten määrä on kasvanut jo noin 135[nbsp]000, mikä ylittää reippaasti kovimmatkin ennakko-odotukset. Uudet työpaikat ovat hallituskaudella syntyneet käytännössä kokonaan yksityiselle sektorille, Vesala summaa.
Laadullisesti työllisyyskehitys on sen sijaan jo jonkin verran heikentynyt. Kokoaikaisten työsuhteiden määrän kasvu oli vahvaa vuonna 2017 ja vielä 2018 alkupuolella, mutta viime kesän jälkeen työllisyyskasvu on ollut pitkälti osa-aikaisten työpaikkojen varassa. Myös muita jäähtymisen merkkejä on jo ilmassa.
– Työvoiman kasvu on jo pysähtynyt. Työmarkkinoille ei siis enää virtaa uutta verta samaan tapaan kuin nousukauden voimakkaimmassa vaiheessa. Yhä useammat yritykset myös raportoivat vaikeuksista löytää sopivaa työvoimaa, mikä kielii työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien pahenemisesta, Vesala toteaa.
– Ja onhan työllisyyden paranemisvauhti viimeisen vuoden aikana ollut talouden suorituskykyyn nähden jopa omituisen voimakasta. Työllisyyskasvu ylittää BKT:n kasvuvauhdin eli tuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Mikäli jatkossa fokus siirtyy enemmän tuottavuuden kohentamiseen, työmarkkinoiden imu vastaavasti vaimenee, hän jatkaa.